Lievät pakko-oireet kuuluvat arkeen
- Pakko-oireiseen häiriöön voi kuulua esimerkiksi käsien jatkuva puhdistaminen.
Jäikö kahvinkeitin päälle? Menikö etuovi varmasti lukkoon? Ovatko avaimet mukana? Nämä ovat tavallisia huolenaiheita monen arjessa. Ne ovat myös pakkoajatuksia, tosin harvoin sellaisia, joista kannattaa olla huolissaan.
Erilaiset pakkotoiminnot ja -ajatukset, kuten pelko sairastumisesta tai pakonomainen kodin sähkölaitteiden tarkistelu ennen uloslähtöä, ovat hyvin yleisiä. Arviolta 2–3 prosenttia väestöstä kärsii kuitenkin varsinaisesta pakko-oireisesta häiriöstä, joka pahimmillaan ja hoitamattomana vaikeuttaa arkea huomattavasti.
Pienistä pakkotoiminnoista ei kannata huolestua.
– Esimerkiksi kahvinkeittimen ja hellanlevyjen tarkastelu on ihan normaalia. Pakko-oireista kannattaa huolestua vasta sitten, kun ne häiritsevät merkittävästi arkea. Jos esimerkiksi kahvinkeitin pitää tarkistaa niin monta kertaa, että myöhästyy töistä tai ei pääse ollenkaan lähtemään, on syytä hakeutua hoitoon, sanoo psykologian professori Tiina Paunio.
Yleensä pakko-oireisesta häiriöstä kärsivillä esiintyy sekä pakkotoimintoja että -ajatuksia. Tyypillisimpiä oireita ovat kodinkoneiden ja ovien pakonomainen tarkastelu, käsien tai kodin jatkuva puhdistus sekä tartuntojen ja likaantumisen pelko. Myös asioiden järjestely ja varmistelu kuuluvat oireisiin.
Pakkotoimintojen taustalla on halu suojata itseään tai muita vaaralta. Pakko-oireiseen häiriöön sairastunut uskoo, että vaaraa voi torjua toistamalla pakkotoimintoja.
– Pakko-oireista häiriötä on karkeasti jaettuna kahta tyyppiä. Toinen puhkeaa 10–20 ikävuoden välillä ja on yleisempää pojilla. Toinen häiriön muoto puhkeaa 25 ikävuoden jälkeen erityisesti naisilla.
Aikuisiällä puhkeava pakko-oireinen häiriö liittyy usein voimakkaaseen stressiin. Stressi aiheuttaa usein myös lieviä pakko-oireita. Yksi häiriön ensisijaisista hoitokeinoista onkin stressin lievitys.
Äärimmillään pakko-oireinen häiriö voi rampauttaa sairastuneen arjen lähes täysin. Pöpökammo voi estää lähtemästä kotoa. Pakkoajatukset ja niihin liittyvät pelot, kuten pelko toisten satuttamisesta, rajoittavat myös sosiaalista elämää.
Pakko-oireiseen häiriöön on kuitenkin olemassa tehokkaita hoitokeinoja.
– Tärkeimpiä hoitokeinoja ovat lääkkeet ja terapia, jossa puututaan nimenomaan käytökseen. Hoidosta on erittäin hyviä tuloksia, Tiina Paunio sanoo.
