Hellyydenjano ei huku

Parisuhteen hoitamisessa on tekemistä kaikissa perheissä. Kun perheen jäsen sairastuu tai vammautuu, on parisuhde entistä kovemmalla.Seksuaaliterapeutti ja perheneuvoja Eija Himanen, ettei kosketusten ja hyväilyjen tarve katoa sairaalta tai vammautuneelta minnekään. Itse asiassa läheisyyden ja hoivan jano vain kasvaa.

Hän sanoo myös, että kosketuksen hoitava merkitys on suurempi kuin arvataan.

Himanen harmittelee sitä, ettei suomalaisessa terveydenhuollossa parisuhteen ongelmien hoitamiselle ole oikein mahdollisuuksia. Etenkin seksuaalisuus on vaiettu asia, apua ja tukea parisuhteessa tuleviin seksuaaliongelmiin on hankala saada.

Suomalaisille ei ole helppoa osoittaa julkisesti tunteitaan ja tuskinpa se on sairaalassa, julkisessa tilassa sen helpompaa.

Jopa vankiloissa pariskunnilla on vierailujen aikana mahdollisuus olla kahdestaan kaikessa rauhassa, mutta sairaaloissa ei ole käytännössä yksityisyyttä ollenkaan. Potilaat ovat monen hengen huoneissa, joissa kulkee henkilökunta ja muidenkin potilaiden vieraat.

Himanen painottaa, että kyse ei siis ole seksistä, vaikka sekin on luonnollista pariskuntien välillä, vaan yksinkertaisesti läheisyydestä ja yksityisyydestä.

Himanen sanoo, että sairastunut ja vammautunut on myös oikeutettu saamaan hoitavalta henkilökunnalta tukea oman seksuaalisuutensa kanssa elämiseen.

– On tärkeää, että potilas ja hänen puolisonsa saavat monipuolisesti tietoa sairauden ja hoitojen vaikutuksista ja merkityksestä myös seksuaalisuudelle.

Kiintymiskäyttäytyminen aktivoituu kriisissä. Turvallinen kiintymys helpottaa sopeutumista, mutta turvaton kiintymys tuottaa ahdistusta, takertumista, vetäytymistä tai välttelyä.

Puolison psyykkiset muutokset jättävät toisen yksin eikä niiden hahmottamista osaksi sairautta tapahdu nopeasti. Himanen sanoo,että oma seksuaalisuus on otettava tavallaan uudelleen haltuun.

– Syntyy kysymyksiä omasta riittävyydestä ja arvosta puolisolle ja se altistaa mustasukkaisuudella ja vetäytymiselle.

Himanen korostaa, että tärkeintä olisi pystyä puhumaan muuttuneesta tilanteesta.

– Myös sairastuneen naiseuden ja mieheyden ylläpitäminen on arvokasta.

Seksuaalisuus ja eroottinen vuorovaikutus on paljon muutakin kuin yhdyntä.

– Se kestetään, ettei ole seksiä, mutta se on sietämätöntä, ellei ole puolison silmissä enää haluttava.

Sairastuminen ja vammautuminen muuttaa koko perheen sisäisiä rooleja. Yhteinen murhe voi yhdistää ja eheyttää perhettä, mutta usein myös vanhat ristiriidat kärjistyvät.

– Vaikein tilanne on niillä pariskunnilla, jotka ovat olleet jo eron partaalla, mutta kun tilanne muuttuu tulee toiselle olo, ettei sairasta ihmistä voi jättää, sanoo Omaishoitajaliiton aluevastaava Sari Havela.

Aina pitää myös miettiä, onko omaishoitajuudelle muuta ratkaisua, ja paras tilanne on se, jos kaikki ovat siitä samaa mieltä.

Havela lainaa Rosalyn Carteria, joka on sanonut, että maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä, heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia, heitä, jotka ovat omaishoitajia, heitä joista tulee omaishoitajia; ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajaa.

Perheen ja parisuhteen ongelmia käsiteltiin Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n ja Kiertotähti-projektin Askeleita mielen rauhaan-seminaarissa keskiviikkona 1. helmikuuta Raahessa.