Ahkeran kolaajan vinkit
- - Lumityöt vaativat hieman viitseliäisyyttä, sanoo Olli Jokela. Olli ja vaimo Raija ovat saaneet kiitosta Hittimaatin edustan huolellisesta talvikunnossapidosta.
Hittimaatin yrittäjät Olli ja Raija Jokela kolaavat osuutensa Kauppakadun pätkästä tiukalla luterilaisella työmoraalilla. Jokela on saanut kaupungin asukkailtakin kiitosta säntillisestä kadun puhtaanapidosta.
Moni talonomistaja saattoi sadatella torstaiaamuna, kun lähes teelusikan kokoiset hiutaleet kasvattivat vauhdilla ohutta lumipeitettä. Lumitöiden raskain kausi on aluillaan.
Olli Jokela ei sadattele eikä manaa. Ulkopuolisen silmään hän suhtautuu lumitöihin sekä ilolla että hartaudella – kolaten ja harjaten.
Yleensä Hittimaatin edustan katukivetys paistaa paljaana sankankin lumimyräkän jälkeen. Tutustuimme Ollin ja Raijan moitteettoman talvikunnossapidon reseptiin.
1. Asenne: Ollin mukaan lumitöihin on suhtauduttava positiivisesti, muuten lumitöistä saattaa muodostua kolaajalle ikävä taakka.
– Lumityöt vaativat hieman viitseliäisyyttä. Kaikkihan me olemme luonteeltamme hieman laiskoja: minäkin lukisin mieluummin kotona sohvalla sanomalehteä kuin kolaisin lunta, mutta en ole koskaan suhtautunut lumitöihin vastenmielisesti, hän kertoo.
Raija ja Olli ovat molemmat liikunnallisia ihmisiä ja Ollin mukaan lunta on hankala työntää suupielet mutrussa, jos työhön suhtautuu miellyttävänä ulkoiluna.
– Kolaus on pitkäkestoista ja matalasykkeistä liikkumista. Kolauksen aikana koko keho saa liikuntaa vatsalihaksista lähtien, erityisesti lopputalvesta, jolloin lunta täytyy työntää korkean kasan päälle, hän selvittää.
2. Toistuvuus ja tarkkuus: Mitä useammin lumitöitä jaksaa tehdä sitä helpommalla kolaaja pääsee. Jokelat puhdistavat kadun jatkuvankin lumipyryn aikana niin usein kuin mahdollista.
– Emme me toki lumisateen ehdoilla elä. Joskus aikataulu on sellainen, ettei pihatöihin ehdi. Pääsääntöisesti katu on kuitenkin siisti ennen liikkeen aukaisemista, hän kertoo.
Jatkuvalla kadun puhdistamisella on parikin etua. Sen lisäksi, että taakka on kerralla pienempi, myös katukivetys on helpompi pitää paljaana, eikä hiekoitusta tarvita vasta kun pääkallokeleillä.
– Meillä menee hiekkaa vain pari sangollista vuodessa. Joskus käytämme myös vähän suolaa, hän kertoo.
3. Välineet: Olli käyttää työssään sekä kolaa että harjaa. Kolan hankinnassa ei kannata säästää, jos haluaa tarkkaa jälkeä. On tärkeää, että kolan teräosa nuolee maata.
– Välineissä on hämmästyttävän paljon eroja. Joillakin kolilla jää maahan vielä viiden sentin lumikerros kolaamisen jälkeen. Se on merkki huonosta kolasta, hän huomioi.
Kolauksen jälkeen Olli harjaa katukivetyksen tarkasti, jotta kivetykselle ei pääse kertymään jäätä.
– Tarkempaa jälkeä näillä välineillä saa kuin koneilla, hän valottaa.
4. Yhteistyö: Kaksin on kolauskin mukavampaa. Välillä lunta tulee sankasti ja työ on paras tehdä kaksin. Yhteistyön avulla säästetään myös yhteisestä taloudesta, kun lumityöt tehdään omin lihasvoimin.
– En ole perillä kiinteistöhuollon maksuista, mutta kyllä tässä säästää useamman satasen vuodessa, Olli arvioi.


