Satu tarjoaa tien tunteiden käsittelyyn

Satujen velhot, peikot ja prinsessat viihdyttävät, edistävät kielellistä kehitystä ja auttavat toisinaan vanhempia lasten nukuttamisessa. Opettaja Riika Kotkan mukaan saduilla on tärkeä tehtävä myös tunteiden käsittelyn välineenä.Pelot, surut, huolet ja suuret kysymykset saavat kaikki käsittelykanavan satujen mielikuvitusmaailmasta. Satujen avulla lapsi voi käsitellä turvallisesti vaikeita asioita, vaikkapa kiusaamista.

– Hämmentäviä tunteita on helpompi käsitellä välimatkan päästä erilaisten roolien avulla. Sadut toimivat peilinä lapsen omille tunteille ja ikkunana toisten tunteisiin, Kotka sanoo.

Sadut sopivat kaikenlaisten tunteiden käsittelyyn. On kuitenkin tärkeää, että sadunkertoja tuntee lapsen ja tietää, onko satu lapselle sopiva. Satu ei saa olla esimerkiksi liian ahdistava.

Sadun lukijan tehtävä on muokata satua kuulijan mukaan. Pienimmän kuuntelijan korvilta voi siivota kertomuksen karuimpia käänteitä.

– Suullinen sadunkerronnan perinne on aina muuttunut kertojan mukaan, koska tarinat elävät ihmisten mukana.

Tunteiden tulkiksi sadut muuttuvat vasta kun niistä keskustellaan. Kotka neuvoo, että saduista voi tehdä draamaa erilaisten roolihahmojen ja harjoitusten avulla.

– Sadun juonen lisäksi voidaan keskustella tarinan henkilöistä ja miettiä, miksi he toimivat tietyllä tavalla ja olisivatko he voineet toimia toisin. Samalla voi miettiä onko itselle tai jollekin tutulle tapahtunut jotakin vastaavaa.

Kotka suosittelee vanhempia lukemaan satuja ääneen, vaikka lapsi olisi jo oppinut itse lukemaan.

– Tarinatuokiot ovat samalla emotionaalisesti tärkeitä yhdessäolon hetkiä. Lukutaidon edetessä lapsi luonnollisesti lukee enemmän itsenäisesti, mutta joskus häntä voi patistaakin lukemaan.

Tarinoiden kuuntelu kasvattaa lasta myös eettiseen pohdintaan. Satujen käyttö on osoittautunut hyväksi keinoksi edistää esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttamista ja lasten kasvatusta monikulttuurisuuteen.

– Sadut toimivat kansainvälisyyskasvatuksena, kun tutustutaan eri kulttuureista peräisin oleviin satuihin. Niistä voi etsiä samankaltaisuuksia ja eroja. Esimerkiksi ilon ja surun aiheita. Satujen kautta oivallamme niiden olevan yleisinhimillisiä ominaisuuksia, Riika Kotka sanoo.

Lähde: Kotka, Riika, Tarina tunteiden tulkkina, PS-kustannus, 2011.