Jampan tarina täynnä draamaa

Pauli ”Poksi” Ylitalon kirjoittama näytelmä Jamppa Tuomisesta on toiveissa saada Oulun kaupunginteatterin näyttämölle.

Jokusia vuosia sitten Poksi pyöritteli mielessään edesmenneitä musiikkitaivaan tähtiä ja totesi, että oululaislähtöinen Jamppa Tuominen on jäänyt liian vähälle huomiolle.

Poksi otti yhteyttä Jampan hovisäveltäjään Veikko Juntuseen ja kertoi näytelmäideastaan. Juntunen rohkaisi jatkamaan.

Aineiston keräämisen Poksi aloitti haastattelemalla Jampalle tärkeitä ihmisiä. Yhtenä lähteenä hän käytti Petri Tuunaisen ja Veikko Tiiton kirjaa Jamppa Tuominen – Aamu toi, ilta vei. Kirja jäsenteli osaltaan myös näytelmän rakennetta, josta Poksi halusi helposti seurattavan ja aikajärjestyksessä etenevän.

Yhteydenotto Oulun kaupunginteatterin johtajaan Ahti Ahoseen oli innostava. Selväksi tuli, että teatteri haluaa näytelmän. Valmiin käsikirjoituksen Poksi toimitti teatterille viime vuoden lopulla. Kevään aikana selviää, mihin ratkaisuun teatterissa päädytään.

Jampan elämä on näytelmän kirjoittajalle todella antoisa aihe.

Miehen tarinassa herttaisesta kultapojasta ennen aikaiseen ja turhan skandaalinkäryiseen kuolemaan on materiaalia niin paljon, että näytelmän ei tarvitse nojata yksistään musiikkiin.

Henkilöhistoriallisia musiikkinäytelmiä on esitetty viime vuosina paljon. Poksi on todennut vastaavissa tarinoissa näytelmällisyyden typistyneen liian usein vain pidennetyiksi juonnoiksi laulujen välillä.

– Jamppa-näytelmässä lähdin siitä, että kun tarinassa tapahtuu jotakin, mihin tietty laulu sopii, se lauletaan siinä.

Näytelmässä kuullaan luonnollisesti kaikki Jampan suuret hitit. Yhteydet laulajan elämään löytyivät luontevasti. Esimerkiksi Elämäni parhainta aikaa -kappale sattui sopimaan Jampan elämän vuoristoradan korkeimpaan kohtaan. Veikko Juntunen selvästi tunsi kulloinkin missä mennään.

Jamppa-näytelmä alkaa keväästä 1961. On lauantai ja Tuomisilla on saunailta. Radiosta kuunnellaan Lauantain toivotut -ohjelmaa.

– Vuosi 1961 oli pikku-Jampalle monella tavalla tärkeä ja traaginen. Usko siihen, että musiikki on hänen kohtalonsa, ratkesi tuolloin, Poksi sanoo.

Sellisti-isä ei halunnut lastensa valitsevan musiikkialaa, mutta niin vain pojasta tuli yksi kaikkien aikojen suosituimmista artisteista. Yli 700 000 myytyä levyä ja 12 kultalevyä kertovat jotakin suosiosta.

Lehdistö ensin nosti ja sitten pudotti Jampan. Mies ei suostunut avaamaan lehtien sivuilla yksityiselämäänsä, ja niinpä sensaatiohakuinen ajojahti jatkui Jampan kuolemaan asti.

– Jamppa oli sydämellinen, epävarma ja vähän hyväksikäytettykin. Näytelmässä hän taistelee vaihtelevalla menestyksellä alkoholin kanssa, mutta ei yhtään kertaa örvellä kännissä. Jamppa ei myöskään kiroillut koskaan.

Raahe näyttelee