Laki ei ymmärrä kimppakämppäläisiä
- Kelan etuuspäällikkö Heli Santamalan mukaan pääkaupunkiseudulta kimppakämppää harkitsevien kaverusten kannattaisi kirjoittaa erilliset vuokrasopimukset. Arkistokuva: Raisa Nerg
Töitä olisi, mutta vuokraan ei ole varaa. Asuntolainan lyhennys tulisi halvemmaksi, mutta lainaan tarvitaan vakuusrahaa. Täytyy siis vuokrata asunto toisen pienituloisen kanssa.
Muuten hyvä idea, mutta tässä vaiheessa lainsäädäntö jää auttamattomasti jälkeen, sillä pian vuokralainen huomaa olevansa parisuhteessa kämppäkaverinsa kanssa.
– Kimppa-asuminen yhteisellä vuokrasopimuksella katsotaan yhteistaloudeksi. Erityisen hankala tilanne on silloin, kun kyse on eri sukupuolta olevien kaverusten kimppa-asumisesta. Meille tulee viikoittain tapauksia, joissa toinen asukkaista on hakenut asumistukea, mutta hakemuksesta puuttuvat toisen asukkaan tiedot. Yleensä ongelmat johtuvat siitä, ettei hakija ymmärrä, että hänelle lähes vieraan ihmisen tulot vaikuttavat oman asumistuen hakemiseen, kertoo Kelan etuuspäällikkö Heli Santamala.
Kimppakämppää harkitsevien kaverusten on viisainta kirjoittaa erilliset vuokrasopimukset, joissa asukkaat vastaavat vain omista vuokraosuuksistaan. Tällöin Kela käsittelee kimppakämppäläiset eri ruokakuntiin kuuluvina yksilöinä eivätkä toisen asukkaan tulot silloin vaikuta asumistuen määrään.
Vuokranantajat tosin eivät ole kovin hanakoita tekemään erillisiä vuokrasopimuksia, koska se tuo heille turvattomuuden tunteen.
– Aina, kun kyse on asunnosta, jossa asuu useampi vuokranmaksaja, vuokranantajan kannalta paras vaihtoehto on tehdä yksi yhteinen sopimus, johon merkitään vuokralaisiksi kaikki vuokranmaksajat. Kaikki sopimukseen merkityt vuokralaiset ovat tällöin automaattisesti yhteisvastuussa vuokran maksamisesta, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.
Tilanne asumistukiasioiden osalta saattaa jatkua samanlaisena vielä vuosia eteenpäin. Pätkätyöt tuovat talouteen epävarmuutta, ja asumistuelle tulee silloin tällöin tarvetta siitäkin huolimatta, että asunnon vuokraa maksaa myös kämppäkaveri.
– Asumistukilain uudistaminen on ollut työn alla vuosikaudet. Kela on kyllä viestittänyt lain uudistamisesta vastaavalle ministeriölle, että kimppakämpät pääkaupunkiseudulla ovat ongelma, mutta tätä asiaa ei jostain syystä ole haluttu ottaa työn alle. Meillä on toimeenpanijana aika vaikeaa näiden tilanteiden kanssa, Santamala sanoo.
Mistähän nykyään ovatkaan tulleet sellaiset päättäjät ja asioiden valmistelijat, että aina viimekädessä jälkikäteen vastuu samoista asioista onkin jollakin muulla, kuin niillä, jotka hommaa ovatkaan toteuttanee.
Onneksi yksityisiltä kansalaisilta ja pienyrittäjiltä löytyykin vielä sitä omaehtoista maalaisjärkeä.
Ilmoita asiaton kommentti