Mitä öljyn jälkeen?
- Kuljetusproomu nouti öljynporauslautta Amazonea Mäntyluodosta Jäämerelle vuonna 2002. Arkistokuva.
ENERGIA Ihmiskunta on elänyt 200 vuotta hiilen ja öljyn voimalla. Nyt on kiire miettiä korvaavia energianlähteitä. Se ei ole helppoa.
Pyhäjoen Yppäristä kotoisin oleva biologi ja tietokirjailija Jorma Keskitalo sanoo, että maailman energiatalous on kriittisessä vaiheessa. Helposti saatavilla oleva öljy on käymässä vähiin.
Vastikään Ihmiskunnan energiakriisi -nimisen kirjan julkaissut filosofian tohtori sanoo, että halpaan öljyyn ei ole paluuta.
Edessä on suuri muutos, sillä ihmiskunnan teknosivilisaation perusta on kivihiilen ja öljyn hyödyntämisessä. Ilman niitä kahta maailmamme ei olisi sellainen kuin se nyt on.
– Kyllä ihmiskunta on sekä ympäristökysymysten että energiatalouden osalta murroksessa. Teknosivilisaation aika on hyvin lyhyt.
Suuri muutos on tapahtunut 200 viime vuoden aikana. Vaikutus luonnolle on ollut varsin raju.
– Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on arvioinut, että sukupuuttovauhti on nyt 1 000–10 000 kertaa nopeampi kuin se olisi ilman ihmistä.
Öljystä ja muista uusiutumattomista energialähteistä olisi siirryttävä uusiutuviin energiamuotoihin.
– Voi sanoa, että päättäjät tekevät päätöksiä jo paniikissa, Keskitalo naurahtaa.
Ratkaisua on yritetty löytää esimerkiksi biodieselistä, joka ei ole täyttänyt sille asetettuja odotuksia.
– Se ei voi korvata liikenteen massiivista energiankulutusta.
EU velvoittaa, että Suomen energiankulutuksesta katetaan 38 prosenttia uusiutuvilla energioilla vuoteen 2020 mennessä.
– Tavoite on erittäin kova. Uusiutuva energia jouduttaisiin ottamaan pääosin Suomen metsistä.
Ratkaisu yhä suurenevaan energiatarpeeseen voisi olla fuusiovoimaloissa.
Ongelma on, että fuusiovoimaloita on tutkittu puoli vuosisataa ja menee ainakin toiset 50 vuotta ennen kuin niissä saadaan hallittu jatkuva prosessi aikaan.
Nyt Suomen päättäjät turvautuvat vahvasti ydinvoimaan. Keskitalo on tutkinut ydinvoimaloiden vaikutuksia pitkään. Hänen 1980-luvulla valmistunut väitöksensä käsitteli Olkiluodon ydinvoimalan lämminvesipäästöjen vaikutuksia meriympäristöön.
– Minua ei se ydinvoimala pelota, mutta itse en olisi Olkiluoto 3:n jälkeen mennyt antamaan uusia ydinvoimalupia. Ymmärrän kyllä oikein hyvin alueen päättäjiä. Ydinvoimala tulee olemaan taloudellisesti suuri helpotus, jos kaikki toimii niin kuin pitäisi.
Keskitalo on nähnyt, kuinka Loviisa ja Olkiluodon lähiseutu ovat muuttuneet ydinvoimalaitosten tulon jälkeen.
– Se merkitsee suurta sosiaalista murrosta.
Loviisassa kielisuhteet kääntyivät toisin päin. Ennen ydinvoimalaa paikkakunnalla asui enemmän ruotsin- kuin suomenkielisiä. Sitten suomen kieli otti nopeasti valtakielen aseman..
Hän ei ole täysin vakuuttunut, että voimala lopulta tulee Pyhäjoelle.
– Ei se lupa tarkoita, että se rakennetaan.
Ydinvoimalat tuhlaavat hänen mukaansa energiaa.
– Ydinvoimalan tuottamasta energiasta yksi kolmasosa saadaan valtakunnan verkkoon. Kaksi kolmasosaa menee hukkalämpönä merivesiin.
Saattaa käydä niin, että todelliset muutokset energiataloudessa tapahtuvat vasta pakon edessä.
– Kyllä minusta tuntuu, että juuri niin siinä käy.



"Niistä muista tavoista paras on ydinvoima." Joopa joo, samanlaisia perusteettomia, täysin tyhjältä kuulostavia kommentteja laukoi tänään Fennovoiman Kallio vastatessaan YLEn toimittajien kysymyksiin Fennon pakkolunastushankkeesta.
Mielenkiintoista luettavaa: http://yle.fi/alueet/oulu/2011/11/ydinvoimayhtion_pakkolunastushanke_hammentaa_pyhajoella_3066897.html
Ilmoita asiaton kommentti