Kiusankappaleet myöhässä

Tutkijalla on hyviä uutisia: hirvikärpäset tulevat tänä vuonna edelliskesiä myöhemmin.

– Kesän lämpösumma ratkaisee kuoriutumisen ajankohdan. Sillä perusteella voidaan olettaa, että kuoriutuminen tapahtuu meidän leveysasteillamme vasta elokuun loppupuolella, professori Arja Kaitala Oulun yliopistosta arvioi.

Tosin eteläisessä Suomessa kiusankappaleita on jo pörähdellyt, joten kovin pitkään ei auvoisia aikoja tule täälläkään jatkumaan.

Hirvikärpäsistä voi pysytellä sataprosenttisesti erossa, jos ei astu jalallansa maastoon, jossa hirviä on ollut. Hirvikärpäsen toukat talvehtivat koteloituneina maassa, johon ne ovat tippuneet talven aikana hirven turkista. Kaikeksi onneksi hirvikärpäsen lentomatka on lyhyt, vain noin 50 metriä, joten pihoille ja puistoihin näitä riiviöitä ei yleensä lentele.

Mutta hirvien makuupaikoilla pörriäisiä on senkin edestä. Yhdestä hirvirukasta on laskettu enimmillään 20 000 hirvikärpästä. Tästä määrästä syntyy jälkeläisiä aikamoinen joukkio. Ja voi vain kuvitella, millainen piina iholla ryömivien ja pureskelevien hyönteisten paljous on hirvelle.

Ihmiseen hirvikärpänen takertuu ainoastaan erehdyksen kautta, sillä nykytiedon mukaan otus pystyy lisääntymään ainoastaan hirvessä. Hirvikärpänen on kuitenkin ahkera erehtymään ja myös puremaan, joten torjuntayritykset ja keinot ovat monet. Pullot ja purnukat ovat kuitenkin turhaa tavaraa.

– Hirvikärpänen ei reagoi kemialliseen signaaliin, vaan hakee kohteensa näköaistin perusteella. Mitä tummempi, suurempi ja karvaisempi kohde, sitä innokkaammin hirvikärpäset käyvät kimppuun. Kannattaa siis yrittää olla mahdollisimman vaalea ja siloinen, tutkija suosittelee.