Esi-isien kävelytyyli näkyy yhä meissä
- Asutushistoriasta perillä. Aarne Mämmelän keräämät tilasto- ja tutkimustiedot kertovat, että ensimmäinen asukas Vihannin alueelle on tullut vuonna 1554.
Kävelytyylistä ja ammatinvalinnoista näkyvät esi-isien perinteet. Kantaväestön piirteet ovat nimittäin periytyneet nykyasukkaisiin. Luonteenomaisinta on esimerkiksi kävelytyyli.
– Me kauraperäset olemme tottuneet ylittämään soita, vihantilaissyntyinen tutkija, Aarne Mämmelä muistutti perjantai-iltana Vihannin Vesihelmijuhlassa.
– Vihannin pinta-alastahan yli 60 prosenttia on suomaata. Siksi me kuljemme näin, Mämmelä perusteli ja havannoillisti korkealle nousevaa, harppovaa kävelytyyliä.
Vihanti on palaamassa juurilleen.
– Vihannin nykyinen asukasluku on sama kuin 1900-luvun alussa. Nyt palataan taaksepäin, Mämmelä kertoi.
Tilastojen myötä 2010-luvun kuntalainen pääsee käsityksen siitä, miten asutus Vihantiin alunperin on syntynyt. Ensimmäisestä vihantilaisesta asukkaasta on Mämmelän mukaan tieto vuodelta 1554.
– Kantasukuja on viitisenkymmentä, hän sanoi.
Siikajokea pitkin siirtynyt savolaisasutus sai sisämaan muuttajista samoista maa-alueista kilpailijoita. Aarne Mämmelän kokoamiin tarinoihin on tallentunut esimerkkejä heimoriidoista ja kiistoja metsästysmaiden rajoista sekä kirkon paikasta. Vihannin vanhimmat talot pääsivät osaksi jo Suomen ensimmäistä yleiskarttaa. Karhukankaassa Mämmelä tietää olevan 1600-luvulta peräisin olevan talon.
Pääreitteinä kulkemiselle ovat olleet jokiuomat ja harjut. Mämmelän tutkimukset paljastavat, että silloiseen Salon suurkuntaan kuuluneet ovat tavoitelleet jo 1600-luvulla yhteyttä Raaheen.
– Raahessa oli satama. Sinne kulki savolaisten suolatie, hän kertoo.
Mämmelä havainnollisti karttojen avulla, että silloisen Salon suurpitäjän eteläraja kulki Oulaisten ja Vihannin rajalla.
Lumimetsässä syntyneelle ja siellä lapsuutensa viettäneelle Sinikka Mikkelälle perimätieto vihantilaisuuden kehittymisestä oli tuttua kuultavaa. Hän tietää kuuluvansa paikkakunnan kantaväestöön. Mämmelää kuunnellessaan Mikkelä vakuuttui siitä, että tietyn alueen ihmisiä saattaa yhdistää juuri kävelytyyli.
Toinen asia, minkä hän Mikkelän suvun piirteeksi tunnistaa, on ammatinvalinta.
– Meidän suvussa on ollut kauppiaita viidessä sukupolvessa. Toinen yhdistävä tekijä on maanviljelys. Se näkyy nykyäänkin nuoressa polvessa, Mikkelä pohtii.
