Kymmenien puheiden kouluverkko

Pyhäjoen valtuuston päätös pysyttää kouluverkkonsa nykyisessä viiden koulun kokoonpanossa ei syntynyt läpihuutojuttuna.Kouluverkkotyöryhmää vetänyt Niko Rantanen (kesk) muistutti selvityksessä pureudutun vain taloudellisiin ja pedagogisiin näkökulmiin. Koulun imagollista merkitystä tai sen merkitystä kylän toiminnalle ei selvityksessä käsitelty.

Rantanen myönsi, että selvityksen tuomat erot eri vaihtoehtojen välillä olivat yllättävän vähäisiä.

– Verkkoa muuttamalla ei saada radikaaleja säästöjä, tulkitsi hän paperia.

Valtuustossa pidetyissä noin kolmessa kymmenessä puheenvuorossa useimmissa muistutettiin koulun merkityksestä kylälle. Muistutettiin myös pienen koulun eduista oppimisympäristönä.

Kuntaliitosten sijaan kunnanjohtaja Matti Soronen toivoi mietittäväksi kaavoitus- ja tonttipolitiikkaa siten, että kyläkoulut saadaan pidettyä jollakin aikavälillä.

Rantanen havahdutti myös tosiasiaan, että koulu voi olla myös liian pieni. Yhden kahden oppilaan ikäluokka ei ole riittävä sosiaalisena ympäristönä. Samoin opettajan työskentely 1-6-luokkalaisten vetäjänä on haasteellista. Pirttikoskella ja Parhalahdella on jo näkyvissä vuosia, jolloin kouluun ei ole tulossa yhtä lasta enempää.

Helena Widnäs (vas) muisteli, että valtuusto olisi päättänyt oppilasrajoista, joilla koulut pysyvät kylillä.

Pro Hanhikiven Helena Maijala muistutti, että koulun tyhjentyessä oppilaista kiinteistömenot eivät välttämättä poistu. Maijala ehdotti selvitykseen vielä neljättä vaihtoehtoa. Siinä tutkittaisiin huonokuntoisen Yppärin koulun lakkautus ja lasten kuljettaminen muualle. Maijala mainitsi myös hyväkuntoisen Parhalahden ja Pirttikosken koulujen olemassa olosta.

Keskusteluissa oli kuultavissa aika-ajoin kylien välistä jännitettä. Yppärissä asuva valtuuston puheenjohtaja Markku Kestilä (kesk) mietti eroja Yppärin koulun 1 miljoonan euron korjauksen ja Saaren koulun 1,5 miljoonan euron laajennukseen välillä. Hän muistutti Yppärissä pyörivän 60 lapsen koulun.

Jaakko Jukkola (ipu) tulkitsi, että nykyisen kouluverkon säilyttäminen tarkoittaa myös mittavan korjauskierroksen aloittamista kouluissa.

Tenho Kallion (kesk) kysymykseen, mitä mahdollisesti tyhjeneville kouluille tapahtuisi kunnaninsinööri Pirkko Tuuttila antoi napakan vastauksen.

– Myydään pois.

Valtuuston puheenjohtaja joutui jo muistuttamaan, että myyntipäätökset tekee valtuusto.

Myös kokoomuksen Raino Peltoniemi kaipaili lisää malleja kouluverkkoselvitykseen. Raahen kanssa Parhalahdella tehdyn yhteistyön innoittamana hän kyseli Kalajoen ja Merijärven suuntaa.

– Koulut eivät lopu, jos lapsia riittää, summasi Peltoniemi.