Töitä käsillä ja käsitöitä
- Virpi Hietalaa kutoo kaksikerroslapasia aikansa kuluksi, kun asiakkaiden välillä on taukoa.
60-VUOTIAS Pyhäjokisella Virpi Hietalalla hoitaminen on ollut verissä.
– Olen omien lasten lisäksi hoitanut yhteensä 60 lasta, kuin toimin perhepäivähoitajana, hän sanoo.
Viimeiset 21 vuotta hän onkin hoitanut enemmän aikuisia. Vyöhyketerapeutin ja hierojan ammatti oli kiinnostanut aina.
– Jo lapsesta asti hieroin aina äidin jalkoja. Äiti sanoi jo kun olin 17-vuotias, että ala hierojaksi, niin leivätöntä päivää näe. No ei tämä mikään kultakaivos ole, mutta toimeen on tultu, Virpi sanoo.
Hietala on syntyisin Halikosta ja varttunut Hangossa. Hangossa hän tapasi myös pyhäjokisen komennusmiehen, Veikon, jonka kanssa jutut passasivat sen verran hyvin yhteen, että yhteiseloa on riittänyt. Veikolle Virpi antaakin suuret kiitokset tuesta ja ymmärryksestä matkan varrella.
Pyhäjoelle he muuttivat 1974 ja rakensivat Luodontien varteen talonsa, jossa pariskunta asuu nyt kahdestaan kissan kanssa, kun tyttäret ovat muuttaneet pois. Virpi Hietalalla ei ole kiire eläkkeelle, vaikka Veikko on jo jonkin aikaa kotimiehenä ollutkin.
– Teen tätä työtä niin kauan, kuin asiakkaat palveluitani tarvitsevat, hän sanoo.
– Jokainen päivä on yhtä mielenkiintoinen, tässä työssä ei kahta samanlaista ole, hän sanoo.
Hän harmittelee vain sitä, että ihmiset tulevat vaivoineen turhan myöhään hierojalle. Varautuneitakin ihmiset ovat, patoutumat saattavat olla yhtä lailla henkisiä kuin fyysisiäkin. Kehon hoitaminen auttaa molempia, tietää Virpi.
– On mukavaa, että ihmiset hoksaavat ostaa toisilleen lahjakortteja hoitoihin, jopa nimipäiväksi ostetaan niska-hartiahierontaa, hän toteaa.
Itsekin voi itseään auttaa. Virpi sanoo oman notkeutensa salaisuutena olevan voimistelun ja lenkkeilyn.
– Lisäksi minulla on kotona hyvä esimerkki siitä, kuinka voimistelu on tärkeää. Autokolarissa loukkaantunut Veikko pitää itsensä kunnossa liikunnalla. Ortopedi totesi hänelle, että ellet ala liikkumaan, jäät sängyn pohjalle. Veikko on nyt varsinainen ikiliikkuja.
Vapaa-ajalla Virpi tekee käsitöitä. Virkkaukset ja kutomiset ovat mieleen ja kudin kulkee mukana jopa työpaikalla. Hän tykkää myös keittiöhommista ja ruuan laitosta.
– Käsityöt pitävät ranteet notkeina ja ovat myös terapeuttisia, hän uskoo.
Kesäisin Virpi viihtyy pihatöissä.
– Viime kesäksi Veikko rakensi meille kasvihuoneen. Olekin tässä odotan, että pääsen taas taimia kasvattelemaan, hän sanoo.
Ikä ei ole este, kun pitää itsensä kunnossa. Virpi on ottanut myös mummon tehtävät tosissaan. Lapsenlapsia on yhteensä jo 7, joista vanhin, Elisa on jo 16 ja nuorimmat vasta 2½- vuotiaat kaksospojat Perttu ja Arttu. Virpi onkin iloinen siitä, että tytöt ovat kotiutuneet lähistölle ja heidän perheitään näkee melko useasti.


