Varhain vastuunkantajaksi
- Hyväntuulinen isäntä Matti MIkkelä kehuu olevansa parraasa iäsä ja nauttivansa elostaan vanhainkodissa yhdessä Kyllikin kanssa.
70-VUOTIAS Liekö se, että Matti Mikkelä jäi sotaorvoksi kahden sisaruksensa kanssa vaikuttanut siihen, että hänestä kasvoi vastuunottaja jo varhain.
– En ole pyrkinyt koskaan mihinkään, tehtäviä on vain kaatunut syliin. Ehkä olen ollut vähän huono sanomaan, että ei, Matti Mikkelä naurahtaa.
Lapsuudessa hän oppi jo varhain tekemään työtä. Isä Martti kuoli Kannaksella 9. kesäkuuta 1944. Matti oli silloin vain 4-vuotias. Sisaruksista Kirsti oli vain toisella vuodella ja Annikki Mattia muutaman vuoden vanhempi.
– Nuorisoseurahan se oli sen ajan yleissivistävin oppilaitos, hän kertoo nuoruusvuosistaan.
Maanviljely ja lypsykarja oli leipätyö vuosikymmenet. Nyt Mikkelän maatilan isäntänä on perheen keskimmäinen poika, Timo.
Matti Mikkelä rakensi vuonna 2001 itselleen ja Kyllikki-vaimolleen ”vanhainkodin” kotikylälle. Eläkeläispariskunnan apua tarvitaan ainakin lastenhoidossa, mutta välillä muissakin hommissa.
Hän osallistui aikoinaan aktiivisesti kotikylänsä Lumimetsän ja Vihannin järjestötoimintaan ja sai hoitaakseen lukuisia luottamustehtäviä. Vihannin Osuuspankin johtokunnasta hän nousi myös OP-liiton hallitukseen ja toimii niissä kymmeniä vuosia. Kunnan luottamustehtävissä ja valtuustossa hän oli vuodet 1968-1996, valtuuston puheenjohtajana kuusi viimeistä vuotta.
Nykyisin hän on Eläkeliiton Vihannin osaston puheenjohtaja. Mikkelä kehuu eläkeliittolaisten toimintaa tavattoman mukavaksi, virkistäväksi ja monipuoliseksi. Jäseniä on kolmisensataa, ja joka toinen viikko koolla on Hietalankantissa talon täydeltä ihmisiä, Eläkeliiton järjestämät teatterireissut ja muut virkistysmatkat ovat myös suosittuja.
Vihannin järjestöt tekevät runsaasti yhteistyötä keskenään ja henki on hyvä esimerkiksi eläkeliittolaisten, kotiseutuyhdistysläisten ja kunnan ja seurakunnan kesken.
Ikäihmisten neuvoston Mikkelä mainitsee myös tärkeäksi kanavaksi ikääntyviä kuunnellessa.
Mikkelän mielestä yhteys Vihannista Raahen suuntaan on monella tapaa luonteva. Hän on myös iloinen Raahen alueen isoista hankkeista, kuten kultakaivoksesta, ja mahdollinen ydinvoimala Pyhäjoellekin saa häneltä puoltolauseen.
Mikkelä muistuttaa, että vihantilaisilla on kaivosalan kokemusta ja ammattitaitoa vaikka muille jakaa. Myös maansiirtourakoinnissa kunnan yrittäjillä on reippaasti kapasiteettia ja osaamista.
Raahen ja Vihannin välillä kulkevat vesijohdot ja viemärijohdot ovat valmista kunnallistekniikkaa, joille Mikkelä toivoo löytyvän yhä enemmän käyttöä, kun suuret hankkeet pääsevät vauhtiin.
Kunnan kahtia repimisestä Mikkelä ei pidä, vaan on sitä mieltä, että kulloisetkin päättäjät tekevät päätöksensä, kuten parhaaksi näkevät.
Hän sanoo tyytyväisenä, että Vihannin terveysasemalla on nyt kaksi lääkäriä, ja jonoja on saatu purettua. Maaliskuussa terveysasema pääsee muuttamaan kunnanvirastolle homeisista tiloista.
– Lääkäripulahan ei ole yksin vihantilaisten ongelma, hän huomauttaa.


