Kokoansa isompi persoona
- Historiallinen potretti: Etualalla Killi-kissa sylissään Pekka Silvola sekä Toppilan lapset Pauli, Sauli, Kyllikki ja Olavi. Urho Kekkosen vieressä emäntä Iida Toppila, taustalla Tyyne ja Olavi Toppila, Selma Turpeenoja
- KUVAT
Laskuja useita mapillisia ja kunnan kassa tyhjänä. Siinä haastetta kerrakseen uudelle Siikajoen kunnanhallituksen puheenjohtajalle.
Elettiin vuotta 1969. Tuohon aikaan ei ollut tietoakaan kunnanjohtajasta. Kunnan johtotehtävistä kantoi vastuun kunnanhallituksen puheenjohtaja yhdessä kunnansihteerin kanssa.
Maanviljelijä Antti Toppila oli ottanut harteilleen vaativan roolin. Kunnallishallintoon oli kuitenkin tuntumaa. Sitä oli kertynyt sekä kunnanvaltuustossa että lukuisissa lautakunnissa. Kunnan tyhjä kassa ei pelottanut: päinvastoin se oli haaste, joka piti hoitaa.
– Antti oli kokoansa isompi persoona. Ei kovin äänekäs, mutta kun hän sanoi jotakin, sanoilla oli painoarvoa, Pentti Simojoki muistelee.
Simojoki tuli Siikajoen naapurikunnan Ruukin kunnanjohtajaksi 1974. Jo tuolloin viriteltiin tulevan kuntaliitoksen syntysanoja:
– Antti Toppila otti yhteyttä ja esitti, että sinähän voisit ottaa hoidettavaksi myös Siikajoen kunnanjohtajan tehtävät. Naapuripitäjässä oli tapahtunut henkilövaihdoksia. Olin todennut Ruukin työhönottohaastattelussa, että kunnastahan ei puutu muuta kuin merenranta, Simojoki muistelee.
Toppilan pirtissä seisoo jyhkeä kassakaappi. Se on todellinen muistojen kammio Kyllikille, Olaville, Saulille ja Paulille.
– Kaappi liittyy aikakauteen, kun isä oli asutuslautakunnan puheenjohtajana, sisarukset muistelevat.
Asutuslautakunnan puheenjohtajuus oli työtäyteinen pesti, jossa joutui käsittelemään kuntalaisten maakauppoja, rakennushankkeita ja maataloutta yleensäkin.
– Pirtti oli usein sinisenä savua, kun isännät ja kylänmiehet tulivat asioimaan, Kyllikki Väyrynen muistelee.
Eräs vierailu pysyy lasten muistoissa lähtemättömästi. Pääministeri Urho Kekkonen seurueineen tuli yökylään.
Lue tarkemmin Kekkosen vierailusta perjantain Raahen Seudusta.
