Viimeistä viikkoa rähmällään onnesta

YSTÄVYYTTÄ Suuri valkea koira makaa rähmällään lampaiden edessä - taas. Niin se on tehnyt koko kesän. Se on sekaisin onnesta ja rakkaudesta aitauksen eläimiin.

Voi tätä onnen kesää! Tänä kesänä Ossi-koira on ollut onnellisempi kuin koskaan ennen. Hänellä, vaatimattomalla 6-vuotiaalla sekarotuisella häkkikoiralla, on ollut kolme sydänystävää: Hippu, Hoppu ja Heppu.

Hippu on joulupäivänä syntynyt vasikka, joka tuli Ossin kotiin agrologi Anniina Tiluksen luo kesäksi hoitoon, kuten naapurilampurin lammas Hoppu karitsansa Hepun kanssa. Tiluksen perheessä on totuttu pitämään kesälampaita, koska ne ovat mukavia. Vasikka otettiin ensi kertaa.

– Hippu ei ole ihan normaali. Sen silmät ovat jotenkin syvällä. Muilla lehmillähän silmät pullottavat. Minä otin sen tuolta tilalta hoitoon, jotteivät muut vasikat kiusaisi sitä, keväällä valmistunut 23-vuotias agrologi kertoo.

Ossi ei ole huomannut Hipun silmissä mitään vikaa. Sen mielestä Hippu on aivan hurmaava. Se nousee takajaloilleen Hipun veräjää vasten ja lipoo kielisuudelmia vasikan kanssa. Silmät ummessa ne töytäilevät toisiaan.

Hippukaan ei ole huomannut, että Ossi ei oikeastaan ole labradori, vaikka siltä näyttääkin, vaan siinä on jäniskoiraa ja villakoiraa joukossa. Tai että Ossi syö kaikki kissaa pienemmät otukset pihalta. Tai että Ossi hölmöilee. Tai että Ossi ei ole edes kovin uskollinen, vaan karkaa kun heti irti pääsee. Se liipaisee suurella karhealla kielellään koiran naaman märäksi. Ja siitäkös Ossi vain innostuu.

Heppu-karitsa, joka nimestään huolimatta vaikuttaa suuresti naaraspuoliselta, yrittää päästä osingolle toisten autuudesta. Pienen vänkäämisen jälkeen se käy syömään viljaa, ja Ossi ryhtyy nykimään hellästi sen kaulaa. Heppu tuijottaa taivaaseen silmät nurin nuljahtaneena.

– Hoppu on ainoa, joka ei oikein välitä Ossista, paljastaa Ossin omistaja.

Kun äitilammas Hoppu siirtyy ruokailemaan aidan läpi, Ossi heittäytyy täysin rähmälleen. Hänen salainen rakkautensa onkin siis tämä kuivakiskoinen lammas, joka armollisesti yläilmoista katsellen suvaitsee Ossin nuolevan leukapieliään.

Ja Ossi yrittää kaikkensa miellyttääkseen myös viileää rouva Hoppua.

Mutta voi sentään!

Kesä loppuu, yöt kylmenevät, ja kesälaidun menee kiinni.

– Vasikka palaa tilalle ja lampaat kotiinsa. Ne ovat viimeistä viikkoa yhdessä, Anniina Tilus suree.

Häntähän tietenkin helpottaa. Yhden vasikan hoitaminen ei ole helppoa. Se vaatii ruokintaa kolmesti päivässä aivan kuten suurikin karja.

Eron hetki on siis edessä. Mutta kuinka kertoa se näille erottamattomille?

Anniina puistelee päätään.

Tällaista se on eläinten kanssa: kiintyy ja sitten joutuu antamaan pois.