Valvonta pelaa sikatiloilla

60-VUOTIAS Puinnit saatiin Pirkolan Paulin ja Seijan tilalla puitua ennätysajassa, vaikka viljelyksessä oli hehtaareitakin ennätysmäärä, noin 300. Kun töissä ovat mukana myös pojat, Juha ja Toni vaimoineen, on suuritilan töillä mukavasti tekijöitä.

Pauli Pirkola muistelee, kuinka hän otti ensimmäiset ulkosikansa. Ensin niitä oli sata ja sitten kaksi sataa.

– Tuotoilla sai ostettua seuraavan vuoden apulannat ja jäikin vähän. Se oli parempaa tienestiä kuin Rautaruukilla.

Ensimmäisen sikalan hän perusti veljensä Arin kanssa 1974. Sittemmin Ari on ostanut oman tilan ja sukutila jäi Paulin perheen hoitoon.EU:myötä maatalouden rakennemuutos on ollut todella vauhdikasta.

Kun he rakensivat ensimmäisen suursikalan 1997, siinä oli tilaa 1000 sialle.

– Se tuntui silloin valtavan suurelta, nyt tilan kahdessa sikalassa on yhteensä 3200 päätä.

Lisäksi porsaiden saatavuus on turvattu neljän sikalan yhteisellä Niittymaan Porsas- emakkosikalalla. Halua kasvattaa senkin tuotantoa olisi, mutta ympäristöluvat panevat vastaan. Pieni laajentaminen tarkoittaisi liki samanlaisia YVA-selvitykset kuin ydinvoimala. – Ja YVA maksaa helposti 20 000 euroa, hän sanoo.

Keskustelu sikaloiden olosuhteista on Pirkolan mielestä ollut asiallista. Hän sanoo,että kuvat ja tiedot julkisuudessa olleilta tiloilta ovat sellaisia, että niillä eivät ole taatusti olleet asiat kunnossa. Hän ihmettelee, miten moisia laiminlyöntejä pääsee tapahtumaan, sillä eläinlääkärit tarkastavat sikalat kerran kuukaudessa. Myös oma kirjanpito eläinten kunnosta on tarkkaa ja vaativaa.

Pirkolan sikatila ollut hyvin usein EU-tarkastajien kohteena. Useina peräkkäisinä vuosina on käynyt erilaisia tarkastajia. Milloin syynissä ovat olleet uudisraiviot, milloin on laskettu sikoja yksin kappalein, milloin tarkastettu vesijohtoveden laatua ja muita seikkoja. Myös verikokeita on käyty sioilta ottamassa.

Tarkastukset ovat tietysti osa järjestelmää, mutta Pirkolaa ihmetyttää, miten kohteena on niin usein heidän tilansa.

Sianlihan tuottajahintaan Pirkola odotti turhaan korotusta koska viljanhintakin tänä syksynä nousi, mutta niin ei ole käynyt.

Hän kertoo, että 1,43 euron keskikilohintaan saadaan muutamia senttejä lisää, kun huolehditaan esimerkiksi lastaus vauhdikkaasti. Kun sikoja tullaan hakemaan, ja lastausvauhti on kaksi sikaa minuutissa, saa tuottaja 2 senttiä kilolta lisähintaa. Sentti kilota tulee, kun ilmoittaa tiedot itse nettipalvelun kautta.

– Kaksi senttiä tuntuu pieneltä, mutta kun kyse on miljoonasta kilosta, on sillä jo merkitystä. Sikoja haetaan viikoittain ja ajankohta voi olla mihin vuorokauden aikaan hyvänsä.

Yppärin osakaskunnan puheenjohtajana Pauli Pirkola on joutunut pohtimaan vuokralaisten tasapuolista kohtelua. Osakaskunnan osakkailta vuokra on pienempi kuin muilta. Pirkola olisi tasaperinnän kannalla, sillä osakkaiden suosiminen on johtanut keinotteluun ja ns. haamutiloihin. Osakaskunnan osuuksia ostellaan ilman maakauppaa. Kuitenkin vuokrat ovat todella alhaiset.

– Mielestäni osakaskunnan tulisi tuottaa osakkaille voittoa, mutta tästä eivät kaikki ole yksimielisiä, eivät edes maanomistajat.