Neljännesvuosisata kolopalloa

GOLF Raahentienoon Golf pelaa tänä viikonloppuna seuran 25-vuotisjuhlaturnauksen. Takana on karikkoa, tyyntä ja myrskyä, mutta tänä päivänä lajin tuulet ovat sopivasti myötäiset.

Golf elää ja voi hyvin Raahen alueella. Paljon on tapahtunut sitten vuoden 1985, jolloin 7 hyvällä tavalla luupäistä miestä päätti, että Raahen alueelle on saatava pelikenttä. Herraskaisen maineessa olleeseen pallopeliin suhtauduttiin varsinkin Raahessa nuivasti, mutta se ei estänyt Amerikan-matkalla lajiin kipinää saanutta Jorma Pekuria ja kuutta muuta jatkamaan valitsemallaan tiellä. Pelikenttä oli saatava, vaikka hankkeelle naureskeltiin kylän raittien lisäksi muun muassa paikallislehden sivuilla.

– Voi sitä piikittelyn määrää. Se oli ihan käsittämätöntä. Raaheen ei kenttää saanut millään, mutta onneksi kunnanjohtaja Pertti Telkiltä Siikajoelta löytyi uskoa lajin kehittymiseen, Pekuri kertoo.

Siikajoen kunta osti golfkentän vaatiman maan ja vuokrasi sen sopuhintaan harrastajille. Raahe Golf Oy perustettiin vuonna 1988 ja kentän rakennustalkoot pääsivät käyntiin. Tätä ennen Ilkka Ketola oli käynnistänyt rakennuspuuhat omille mailleen, mistä kenttä laajeni lopulta yhdeksään väylään.

Kentän ensimmäiset kisat pelattiin elokuussa 1990, ja jo tuolloin jäsenmäärä oli kasvanut 200:aan. Harrastajamäärät jatkoivat hidasta kasvua ja kehitys on ollut sama tähän päivään asti.

Raahentienoon Golf oli perustettaessa Suomen 17. golfkenttä ja seuroja oli yhteensä 26. Lajin parissa ahkeroi vuonna 1985 yhteensä 5 765 harrastajaa, kun tänä päivänä rekisteröityjä golfareita on lähes 150 000. Suomen Golfliiton rekisterissä valmiita kenttiä on 116 ja seuroja 126. RTG:llä on tänä päivänä noin 600 aktiivista jäsentä.

– Ainoa huolenaihe on seuran ikärakenne. Jokaisen jäsenen tulee katsella ympärilleen ja peiliinkin vähän sillä silmällä, että uusia junioripelaajia saadaan mukaan. Viime vuosina junioritoiminta on piristynyt, mutta siihen asiaan pitää kiinnittää huomiota myös jatkossa, RTG:n puheenjohtaja Tuomas Ketola kommentoi.

Todellista huolta ei lajin tilasta kuitenkaan ole. Siikajoen golfkenttä on ja pysyy ja vuosien saatossa vain paranee. Valmiiksi golfkenttä ei tule koskaan, minkä tietää jokainen harrastaja. Kuten vanhat brittiläiset golf-jäärät ovat sanoneet, griinit alkavat olla hyvät noin 100 vuoden päästä kentän rakentamisesta!

Lue perjantain 9. heinäkuuta Raahen Seudusta, kuinka golfkenttä selvisi 1990-luvun lamasta.