Laatikot auki ja tutuiksi
- Mauno Peltoketo liruttelee Pyhäjoen kunnanjohtajana kahveja viimeisiä päiviä. Seuraaja Matti Soronen hakee keksiä kahvin seuraksi. Ei ollut tässä laatikossa.
VALLANVAIHTO Pyhäjoen kunnanjohtaja vaihtuu ensi viikolla. Matti Soronen tutustuu viikonpäivät Mauno Peltokedon työsarkaan. Työ on tuttua, ihmiset ja asiat uusia.
Kunnanvirastolla on vastassa kaksi silminnähden helpottuneen oloista kunnanjohtajaa. Peltoketo junailee viimeistä kunnanhallitustaan ja Soronen seuraa tiukasti mukana.
Johtoryhmä on jo tavattu. Muu henkilökunta vielä outoa.
Heti alussa on listalla talousarvion valmistelu. Peltoketo sanoo, että tämä vuosi näyttää hyvältä, ainakin paremmalta kuin talousarviossa. Tulevaisuus onkin sitten jo vaikeampi ennustaa.
Pyhäjoen heikko työllisyys on parantumassa laman taittuessa.
– Olemme eläneet miesten lamaa ja lomautukset ovat osuneet aloille, joilla pyhäjokisia miehiä on paljon töissä, kuten rakentamiseen ja teollisuuteen, selittää Peltoketo Soroselle.
Suurimpana murheenkryyninä ja ja huolenaiheena on kuitenkin nuorten ammattikoulutuksen tulevaisuus alueelle.
Peltoketo huomauttaa, että Paras-hankeen tiimoilta on seutukunnassa leivottu ammattikoulun järjestämistä ainakin kolme ja puoli vuotta ja tuloksena on litistynyt pannukakku.
Hän huomauttaa, että hankkeen tarkoituksena oli varmaankin varautua pieneneviin ikäluokkiin ja turvata koulutuksen jatkuminen kaikilla aloilla.
– Miten Raahen koulutuskuntayhtymälle käy, on täysi arvoitus.
Pyhäjokisille olisi passannut liittyminen jokilaaksojen kanssa yhteen heti alussa.
Soronen jätti Hailuodon, jossa vielä viime vuonna oli historian suuri vetotulojen kasvu, 11 prosenttia. Nykyisen ydinvoimala-kunnan, Eurajoen, kanssa Hailuoto kilpaili samoissa lukemissa. Häntä kiinnostaa myös pendelöivien, muualla työssäkäyvien osuus, se on noin 450.
Tilanne voi vaihtua, jos ydinvoimala tulee Pyhäjoelle. Soronen ja Peltoketo pohtivat Simon ja Pyhäjoen eroja. Samaa harkintaa tekee parhaillaan Fennovoima.
Simon Karsikasniemessä on suurempi asukastiheys ydinvoimala-alueella kuin Pyhäjoen Parhalahdella. Se edellyttää siellä myös vaativampia evakuointisuunnitelmia.
Simossa 5 kilometrin säteellä ydinvoimalasta asuisi reilut tuhat ihmistä, Pyhäjoella heitä on vain noin 150.
