Ihminen on paras sisäilmamittari
- - Talon pitää olla tiivis-. Sen ei tarvitse hengittää, sitä varten on ilmanvaihtokone. Tiiviyttä ja hengittämistä ei ymmärretä oikein, tietää rakennusterveysasiantuntija Henri Hurme.
- KUVAT
SISÄILMA Omia aistejaan olisi syytä uskoa, kun sisäilmasta on kyse. Sisäilmaongelmiin herätään liian myöhään, tietää raahelainen rakennusterveysasiantuntija Henri Hurme.
Sen sijaan, että toimittaisiin heti, odotellaan ja katsellaan ja annetaan tilanteen rauhassa kehittyä pahempaan suuntaan. Joskus ei edes uskota mahdolliseen sisäilmaongelmaan.
– Ihmiset eivät tunnu ymmärtävän mitä huono sisäilma tarkoittaa, Henri toteaa.
Nenän ja kurkun oireet, kuten kurkun käheys ja nuhaisuus ovat selviä viitteitä huonosta ilmasta. Silmien ja ihon ärsytys, väsymys ja päänsärky sekä toistuvat hengitystietulehdukset saattavat johtua kotona muhivasta kosteusvauriosta tai ummehtuneena seisovasta ilmasta.
– Ilmanvaihto on se tyypillisin ongelma. Hyvä ilmanvaihto poistaa vähäisen ongelman ja laimentaa pitoisuuksia.
Hyvä ilmanvaihto vaatii viitseliäisyyttä pari kertaa päivässä, jos ilmastointia ei kodissa ole eikä ilma tunnu vaihtuvan.
Asunto pitäisi tuulettaa ristivedolla pari kertaa vuorokaudessa, vartin verran kerrallaan.
– Uusissa taloissa ei pidä laiminlyödä laitteiston huoltoa. Ilmanvaihtokoneiden suodattimet on vaihdettava riittävän usein tai niiden teho heikkenee.
Vanhojen talojen
ilmanvaihto on usein puutteellinen. Korvausilmaventtiilit puuttuvat makuu- ja oleskeluhuoneista ja silloin ilma otetaan rakenteiden välistä. Ratkaisu syntyy poraamalla.
– Asennetaan seiniin tuloilmaventtiilit. Se edellyttää, että märkätiloissa, vessassa ja keittiössä on venttiilit.
Liesituuletin voi olla osa talon ilmanvaihdon poistojärjestelmää, tai se voi palauttaa puhdistetun ilman takaisin huoneeseen. Henri huomauttaa, että liesituuletinta ei kannata käyttää ilmastointilaitteena, ellei sitä ole erikseen siihen suunniteltu.
Sisäilman tutkiminen tulee Henrin ennusteen mukaan kasvamaan koko ajan – ja ongelmat lisääntymään.
– Uusiin taloihin vaaditaan entistä tiiviimpiä ja vahvempia lämmöneristeitä.
Henri pitää suurelementtitaloja paremmin tehtyinä kuin hartiapankkirakentajien, jotka rakentavat talon kappaletavarasta.
– Rakentamisen taso on heikko. Rakentamisvaiheessa ei ymmärretä, että talo on tehtävä tiiviiksi. Sillä on suora vaikutus viihtyisyyteen ja energiankulutukseen.
Ongelmia tulee, kun vanhaa taloa korjataan. Moni remonttireiska käyttää vääriä materiaaleja ja tiiviydestä tulee ongelma.
– Ihmiset puhuvat hirsitaloista ”hengittävinä”. Ne ovat itse asiassa erittäin ilmanpitäviä ja hyvinkin tiiviitä.
Mielestäni "hengittämisellä" tarkoitetaan yleensä rakenteen kykyä sitoa lähinnä kosteutta ja lämpöä. Rakenne (sisäpinnasta ulkopintaan)siis tasaa olosuhteita sisätiloissa ja pyrkii mukautumaan ulkoilman olosuhteisiin.(tosin hitaasti) Siis rakenne on sellainen, että se imee kosteutta ja luovuttaa sitä, samoin lämpöä ja mm. hiilidioksidia.
Haastatellun henkilön laaja tutkimus/vertailu sisäilmasta löytyy myös netistä. Sen tuloksista ja käyristä saa hyödyllistä lisätietoa.
Peruskysymys on tietenkin myös se, että miksi talon sisäilman pitää olla lähes steriiliä? Se on sitten jo mielenkiintoinen asia erikseenkin.
Jutussa luetellut ("nenän ja kurkun oireet, kuten kurkun käheys ja nuhaisuus ovat selviä viitteitä huonosta ilmasta. Silmien ja ihon ärsytys, väsymys ja päänsärky sekä toistuvat hengitystietulehdukset saattavat johtua kotona muhivasta kosteusvauriosta tai ummehtuneena seisovasta ilmasta.") voivat mielestäni johtua myös koneellisesta ilmanvaihdosta! Sellaista tutkimusta tuskin julkaistaan, jossa asia todistetaan!
Ilmoita asiaton kommentti