Ilman sulattoa ei synny maailman parasta terästä

SULATTO Jos joku luulee, että Rautaruukin Raahen tehtaan terässulatto on turha vaihe, jonka voisi oikeastaan lopettaa ja heittää rautasoossit suoraan masuunilta valssaamolle, hän erehtyy pahan kerran. Rautaruukin Raahen terässulatto on paikka, jossa on töissä ammatistaan ylpeitä ihmisiä. He tietävät olevansa tärkeitä, sillä he valmistavat maailman parasta terästä.

Ilman terässulattoa ja sen 429 henkilön työtä ei synny nimittäin minkään valtakunnan terästä. Juuri sulatolla rauta jalostuu teräkseksi, kun sulaton prosessien hehkuva kuumuus polttaa raudassa olevan hiilen pois.

Itse asiassa terässulaton merkitys on entisestään korostunut nyt, kun maailma vaatii entistä erikoistuneempia teräslaatuja.

– Sulatolle tulee yhtä laatua ja sulatolta lähtee kahtasataa laatua terästä. Ja valssaamon jälkeen syntyy 1 600 asiakaslaatua, selventää terästuotannon prosessikehityspäällikkö Jukka Eilola.

Jotta homma ei menisi liian helpoksi, terässulatolla syntyy oikeastaan vieläkin useammanlaisia teräksiä.

– Meillä tehdään kolmea eri paksuutta aihioita. Ja leveyttä voidaan säätää valun aikanakin 900-1975 millimetriin, kertoo terästuotannon johtaja Jarkko Matkala.

Perjantaipäivän aikana terässulaton ohjaamon lattia vavahtelee samalla tavoin kuin muinakin päivinä. Se on merkki siitä, että terästä syntyy tasaista tahtia. Satoja tonneja painavien senkaksi kutsuttujen patojen höyryäminen, vaappuminen ja kellistely ei näytä vaivaavan terässulaton ohjaamon keskellä akvaariossa pulikoivia kaloja – niille sulatto on paikka, jossa näyttäisi olevan tarjolla sopivan lämpöistä vettä.

Ja lämmintä sisällä riittää, vaikka ulkona on vaivaiset 6–7 astetta.

Päivän aikana terässulaton henkilöstö on valmistanut terästä Pulkkilan putkitehtaalle, kattopeltiterästä Hämeenlinnan tehtaalle, terästä nostureita ja jopa kotikeittiöihin sähköhellan kansia varten. Iltapäivällä se valvoo monitoreillaan padoissa vellovaa kullankeltaista terästä, josta tulee lopulta öljynporauslautta Pohjanmerelle.

Teräksen teossa on monenlaisia haasteita ja yksi niistä on erikoisterästen nirsous. Vaikka aihiot painavat kymmeniä tonneja, niitä pitää kohdella silkkihansikkain.

– Monenlaisia yllätyksiä on tullut, sillä valuvaiheen jälkeen teräs voi olla erittäin haurasta, Matkala mainitsee.

Kuumista olosuhteista huolimatta sulatolla tapahtuu aniharvoin palovammoja.

– Yleisempää on, että nilkka nyrjähtää.

Jarkko Matkala ei kuitenkaan suosittele prosessia kenelle tahansa.

– Voit panna siihen loppuun, että älkää yrittäkö tätä kotona, virnuilee Matkala.

Terässulaton kaikkinainen suuruus saa pakostakin ihmettelemään, paljonko tällainen terässulatto maksaisi, jos sattuisi olemaan taskussa rahaa.

– Ei me myydä tätä, Matkala vastaa. – Tällä on liian suuri tunnearvo!

Ja mitä tekevät sulattaja, nokkamies tai vesimies? Lue tarkemmin terässulaton työprosessin vaiheista torstain Raahen Seudusta.