Maria Kaisa Aula kuunteli pyhäjokisia nuoria

Lasten ja nuorten ongelmat nousevat otsikoihin ja heitä kuunnellaan tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin. Lapsiperheiden tukemisessa ollaan menty kuitenkin taaksepäin. Pyhäjoella nuoret ovat keskimääräistä tyytyväisempiä.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kuulosteli pyhäjokisten lasten, nuorten, vanhempien, päättäjien ja työntekijöiden ajatuksia keskiviikkona vietetyn Haikara-päivän tilaisuuksissa.

– Lapsia arvostetaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin, sanoo Aula

Hän korosti, että lasten ja nuorten ääni on saatava kuulumaan päätöksenteossa. Saaren koulun ja lukion oppilaskunnan hallituksen jäsenet ovat innostuneita nuorisovaltuustosta.

Valtuuston puheenjohtaja Markku Kestilä ja kunnanjohtaja Matti Soronen lupasivatkin panna asian vakavaan mietintään.

Aulan mukaan nuorisovaltuusto toimii jo valtaosassa kunnista. Myönteisiä kokemuksia Raahen nuorisovaltuustotoiminnasta oli kerrottavana Pyhäjoen lukiota käyvällä Viivi Ohvolla.

Nuoret kokevat, että heidän on vaikea vaikuttaa kunnan asioihin, mutta koulussa vaikuttamiseen he olivat tyytyväisiä. Kiitosta saivat Pyhäjoen koulujen tilat, opetus ja välineet.

Harrastusmahdollisuuksia, erityisesti erilaisia kulttuuritilaisuuksia ja tapahtumia he kaipasivat lisää. Toiveissa oli muun muassa ohjattua tanssi- ja teatteritoimintaa.

Aulan mukaan viime aikojen perhesurmat eivät ole mikään uusi ilmiö. Lapsiin kohdistuneet surmat ja väkivalta ovat kuitenkin hänen mukaansa aikojen saatossa vähentyneet.

– Jos nyt jossakin on menty eteenpäin niin siinä, että näistä asioista puhutaan, ja ne nousevat esille.

Lapsiperheiden ongelmana hän näkee sen, että lastensuojelun palvelut koetaan ei-toivottuina. Perheillä ei oikein ole tarpeeksi sellaisia kanavia, mistä he voisivat leimautumatta hakea apua.

Aulan mukaan myös terveydenhuoltoketjussa on aukkoja.

– Esimerkiksi työterveyshuolto kohtaa kiireiset ja väsyneet vanhemmat, mutta sieltä ei ole mitään linkkiä perheisiin ja lapsiin.

Aulan mielestä salassapitovelvollisuutta ja yksityisyydensuojaa tulkitaan usein vielä liian tiukasti ja siitä kärsivät eniten lapset ja perheet.