Pakurikääpä on kovan luokan rohto

Pakurikääpä on rosoinen ja rumannäköinen, mutta pitää sisällään tehokkaat luonnonlääkkeet. Pahkamainen ja hiiltyneen näköinen muodostuma koivun rungolla ei ole se varsinainen kääpä, vaan sienen aiheuttama kasvannainen, jossa ei ole itiöitä. Vasta puun kuoltua revenneen tuohen alta paljastuu pinnanmyötäinen kanelinruskea itiöemä. Tartunta tapahtuu yleensä vioittumien, kuten pakkashalkeamien kautta. Lahottajasienen rihmastot tunkeutuvat elävään puuainekseen ja tappavat puun yleensä 5?7 vuodessa. Pakurikääpä on saanut viime aikoina julkisuutta elintarviketurvallisuuteen liittyvän pompottelun kautta. Alkuvuodesta se julistettiin kielletyksi aineeksi, mutta äskettäin se päästettiin pannasta. Luonnossa pakurikääpä (Inonotus obliquus) on melko yleinen lehtipuiden lahottaja, joka esiintyy useimmiten hies- ja rauduskoivuissa. Kansanlääkinnässä pakurikääpä on ikivanha ja voimallinen rohto. Sitä on käytetty etenkin Siperiassa ja Venäjällä pahanlaatuisten kasvaimien ja tuberkuloosin hoidoissa. Suomessa pakuria on käytetty sekä rohtona että sota-ajan kahvinkorvikkeena. Sittemmin tämä mustanpuhuva möykky painui miltei unholaan, mutta nyt tullut toinen ääni kelloon. Pakuri on saanut monia super-liitteitä: puhutaan superruuasta ja superantioksidantista. Sen väitetään olevan myös voimakas adaptogeeni. Luonnonlääkinnässä adaptogeeni on aine tai yhdiste, jonka avulla keho kykenee mukautumaan niin stressiin kuin myös koviin fyysisiin suorituksiin. Fytoterapeutti Tita Haapajoen lääkekaapissa on pakurikääpää ?pahan päivän varalle?. ? Kyllä nuo super-liitteet pitävät paikkansa. Pakurikääpä kohottaa yleiskuntoa ja sitä todella myös käytetään lääkityksenä vakaviin sairauksiin. Pakurikäävän löytää parhaiten koivumetsästä. ? Ja mieluummin sellaisesta maastosta, jossa on lahopuitakin seassa, Tita neuvoo. Pakurikääpä yleensä irtoaa puun kyljestä napakalla iskulla. Puukkoakin joutuu joskus käyttämään. ? Puu, jonka kyljessä pakurikääpä kasvaa, on tuhoon tuomittu. Lahottajasieni tuhoaa sen muutamassa vuodessa. Puun kyljestä irrotettu möykky säilötään joko kuivattamalla tai pakastamalla. Mitä pienempiin kappaleisiin pakurikäävän pilkkoo, sitä enemmän siitä irtoaa hyvää tekeviä aineita, Tita neuvoo. ? Jos omistaa kahvimyllyn, pakurin voi myös jauhaa. Maku ei ole Titan mukaan kovinkaan hääppöinen. ? Laitan yleensä hunajaa tai minttua makua parantamaan. Fytoterapeutti antaa pakurikäävästä innostuneille lämpimän suosituksen: ? Pakurikääpää ei suositella jatkuvaan käyttöön, vaan mieluummin kahden viikon kuureina. Jokamiehen oikeus ei salli pakurikäävän keräämistä, jos tarkkoja ollaan. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Risto Jalkanen muistuttaa, että musta pahka on puuainesta ja itiöemä, eli se kääpä, piileskelee puun kuoren alla. ? Kun on puuaineksen ottamisesta kyse, tarvitaan periaatteessa maanomistajan lupa. Mutta toisaalta eivät ne Suomen koivikot pakurin keräämiseen menehdy. Varsinkaan kun puu, jonka kyljessä pakuri kasvaa, on joka tapaksessa tuhoon tuomittu. Pakurikääpätee Pakurikääpätee antaa voimaa ja parantaa vastustuskykyä. Vaikutukset huomaa viikon kahden kuluessa. Kuorikerros on kaikkein antioksidanttipitoisinta ainesta. Tee on maultaan pehmeän vaniljainen ja väriltään kuparinen. Tee keitetään mielellään lähdeveteen, kaivoveteen tai juomakelpoiseen järviveteen. Pakurikäävän vaikuttavat aineet imeytyvät paremmin luonnonveteen. Yleensäkin kannattaa juoda asuinpaikan puhdasta luonnonvettä. Teetä keitetään noin 15 minuuttia. Teen voi lämmittää uudelleen. Kerran keitettyä teetä ei kuitenkaan kannata keittämällä keittää enää uudelleen. Samaa pakurikääpäpalaa voi käyttää uudelleen. Jos keität päivittäin teetä, pakurikäävän palan voi jättää teehen. Jos keität teetä noin kerran viikossa, voit kuivata käävän ritilällä. Pakurikääpäteetä voi juoda jääteen tavoin ja sitä voi säilyttää jääkaapissa kannussa. Älä käytä antibiootteja, penisiliiniä tai suonensisäistä glukoosia yhtäaikaa pakurikäävän kanssa, koska ne toimivat pakurikäävän antagonisteina eli vastavaikuttajina. www.xoco.fi, www.jaakkohalmetoja.com


Tämä juttu on vanhan sivustomme juttu. Se saattaa olla puutteellinen sisällöltään. Pahoittelemme. Tutustu uusimpiin juttuihimme klikkaamalla tästä etusivulle.

Etusivullamme juuri nyt: