Fatima Mattila
fatima.mattila@almamedia.fi
Kameraa säädetään, äänimies odottaa valmiina nurkassa. Ohjaaja istuttaa toimittajan pöydän ääreen rekvisiitaksi. Juontajan vieressä haastateltava odottaa vuoroaan kahvikupin ääressä. Kamera on valmis. Egenland kuvaukset Langin kauppahuoneella voivat alkaa.
Juontaja aloittaa esittelemällä paikan ja haastateltavan. Ohjaaja keskeyttää. Langin kauppahuone lipsahti vahingossa kauppahalliksi. Kuuluu hentoa naurua.
Uusi yritys sujuu ongelmitta loppuun saakka. Haastateltava on Anna Paldanius, joka vastaa sujuvasti Aldénin kysymyksiin. Ohjaaja ilmoittaa, että riittää. Ensimmäinen haastattelu on ohi.
Paldanius on yksi Raahea Ylen tulevaan kulttuuri- ja matkailuohjelmaa Egenlandiin ehdottaneista raahelaisista. Hän oli kirjoittanut pitkät pätkät Raahen eri nähtävyyksistä, Langin kauppahuone oli vain yksi monien joukossa. Hän yllättyi positiivisesti, kun ohjelmasta otettiin yhteyttä.
–Odotin, että täällä olisi ollut useampia haastateltavia. Haastattelu hieman jännitti, mitä tullaan kysymään ja osaanko vastata. Ei kuitenkaan ollut vaikeaa, en jäätynyt, Paldanius kommentoi.
Alkujaan raahelainen Paldanius asui pitkään muualla, mutta palasi kotikaupunkiinsa pari vuotta sitten. Hän kokee Raahen muuttuneen yli kymmenen vuoden poissaolon aikana.
–Nyt tällä on tekemisen meininkiä. Ihmiset haluavat tehdä hyviä juttuja, hän pohtii.
Illalla kuvausryhmä siirtyy pari korttelia eteenpäin, Saaristokadun ja Kauppakadun kulmaan. Sieltä nimittäin löytyy epävirallisesti Suomen pisin seinä, joskus sitä on kutsuttu jopa maailman pisimmäksi seinäksi.
Seinää Egenlandin työryhmälle oli ehdottanut nykyään Helsingissä asuva Valtteri Karjula.
–Ajattelin, että on tärkeää osallistua, jottei ohjelma jää pintapuoliseksi. Netissä pyysivät hullujakin juttuja. Ajattelin kokeilla, vaikkei tässä mitään järkeä olekaan, Karjula kertoo puhelimitse.
Kuvauksissa seinän tarinan kertoo Karjulan ystävä Henri Ylikulju.
Yli kymmenen vuotta sitten nuorukaiset olivat skeittailleet aktiivisesti, erityinen kiinnostuksen kohde oli ollut vanha Raahe.
–Raahen ainoa alamäki oli Kauppakadulla, kutsuimme sitä San Fransiscoksi, nauraa Ylikulju viitaten sen muistuttavan amerikkalaiskaupungin katuja.
Mäen huipulla oleva pitkä, aaltoileva seinä kiinnitti miesten huomion. Seinä ristittiin Raahen pisimmäksi seinäksi.
–Kavereille esittelimme seinää Suomen pisimpänä seinänä. Yhtenä kesänä Raahessa oli saksalaisisia turisteja, joille seinä esiteltiin jo maailman pisimpänä seinänä, Ylikukju kertoo.
Tarkoituksena on kuvata Ylikulju skeittaamassa seinän ohitse. Pakettiauton takaosa tyhjennetään ja kuvaaja kömpii kameransa kanssa ahtaaseen tilaan. Kun säädöt saadaan kohdilleen, auto starttaa ja Ylikulju potkaisee skeittilautaansa vauhtia.
Pakettiauton ajaessa Saaristokatua edestakaisin, nainen lähestyy kuvausryhmää Kauppakadulta.
Suomen pisimmän seinän takana asuva Airi Ruohonen oli huomannut liikettä talonsa sivustalla. Hän oli aiemmin päivällä nähnyt kuvausryhmän Langin kauppahuoneella, muttei osannut aavistaa heidän tulevan hänen seinää.
Ohjaaja innostuu heti ja Ruohosta pyydetään haastatteluun.
–Kysyin kuvausryhmältä päivällä missä se Suomen pisin seinä on, mutta he eivät tienneet. Ikkunasta huomasin liikettä ja sanoin miehelleni, että ei meidän seinä ole se pisin seinä? Ruohonen naurahtaa.
Lybeckeriltä tänä keväänä valmistunut media-assistentti Arto Laakso on tullut auttamaan yleläisiä.
–Otin itse yhteyttä, kun kuulin heidän tulevan Raaheen. Tämä on hyvä tapa verkostoitua ja on kiva nähdä ammattilaisten työskentelyä.
Laakso auttaa kokoamaan tavaroita kasaan. Läjä kasseja ja laatikoita nostetaan pakettiauton kyytiin. Kuvausryhmä jatkaa matkaansa katsastamaan iltapäivällä tullutta ehdotusta.
Etusivulla juuri nyt