Raahen ilmanlaatu on parantunut, mutta töitä riittää silti.

Tuu­lik­ki Nou­si­ai­nen

tuu­lik­ki.nou­si­ai­nen@al­ma­me­dia.fi

Raa­hea on to­tut­tu pi­tä­mään pö­lyi­se­nä ja ri­kin­kat­kui­se­na kau­pun­ki­na, mut­ta vii­me ai­ko­jen mit­taus­tie­dot ker­to­vat ai­van muu­ta.

Vuo­den 2016 il­man­laa­tu­ra­por­tis­sa to­de­taan, et­tä Raa­hen kes­kus­tan hiuk­kas­pi­toi­suu­det ovat Suo­men kau­pun­kien pie­nim­piä. Hiuk­kas­ten pi­toi­suu­det ovat kor­ke­al­la ai­no­as­taan ke­vääl­lä, kun ka­tu­pö­lyt al­ka­vat nous­ta il­moil­le.

Il­man­laa­tuin­dek­sil­lä mi­tat­tu­na Raa­hen kes­ki­kau­pun­gin il­man­laa­tu oli vii­me vuon­na hyvä 95 pro­sent­tia ajas­ta. Tyy­dyt­tä­vän laa­tuis­ta il­maa hen­gi­tel­tiin 4,5 ja vält­tä­vää 0,5 pro­sent­tia vuo­des­ta. Huo­nok­si iI­man­laa­tu luo­ki­tel­tiin yh­teen­sä kah­den tun­nin ai­ka­na koko vuo­des­ta.

Vii­me maa­lis­kuus­sa Raa­hen vs. ym­pä­ris­tö­sih­tee­ri­nä aloit­ta­nut Ee­ro Lep­pä­nen ker­too yl­lät­ty­neen­sä myön­tei­ses­ti Raa­hen ti­lan­tees­ta. Lep­pä­nen siir­tyi Raa­heen Jy­väs­ky­läs­tä.

–Täy­tyy myön­tää, et­tä mie­li­ku­va te­räs­kau­pun­ki Raa­hen il­man­laa­dus­ta oli huo­nom­pi.

Myös Raa­hen päät­tä­jien lei­ris­tä tu­lee myön­teis­tä pa­lau­tet­ta. Ke­sä­kuus­sa aloit­ti ra­ken­ne­tun ym­pä­ris­tön lau­ta­kun­ta, jos­sa yh­dis­ty­vät en­ti­set ym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­ta ja tek­ni­nen lau­ta­kun­ta. Pu­heen­joh­ta­ja Nii­lo Oja­la toh­tii sa­noa il­man ra­port­te­ja­kin, et­tä pa­rem­paan suun­taan ol­laan me­nos­sa.

–Se ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, et­tä meil­lä oli­si va­raa lait­taa kä­det tas­kuun ym­pä­ris­tö­a­si­ois­sa. Ei sin­ne päin­kään. On pi­det­tä­vä huo­li, et­tä suur­hank­keis­sa joi­ta täl­le alu­eel­le suun­ni­tel­laan, to­del­la­kin käy­te­tään pa­ras­ta saa­ta­vil­la ole­vaa tek­niik­kaa pääs­tö­jen mi­ni­moi­mi­sek­si. Myös ras­kaas­sa lii­ken­tees­sä, ku­ten lii­ken­tees­sä yleen­sä­kin, pääs­töt on pi­det­tä­vä ku­ris­sa, Oja­la edel­lyt­tää.

Vuo­den 2016 il­man­laa­tu­ra­por­tin mu­kaan mer­kit­tä­vim­mät epä­puh­tau­det oli­vat po­ly­syk­li­set aro­maat­ti­set hii­li­ve­dyt eli PAH-yh­dis­teet, joi­den pi­toi­suu­det oli­vat kor­ke­al­la La­pa­luo­don alu­eel­la. Il­miö ei ole La­pa­luo­dos­sa uu­si. It­se asi­as­sa bent­so(a)py­ree­nin pi­toi­suu­det oli­vat vii­me vuot­ta­kin kor­ke­am­mat 2014, jol­loin vuo­si­pi­toi­suus nou­si pe­rä­ti 1,7 na­nog­ram­maan kuu­ti­o­met­ris­sä il­maa. Vuon­na 2015 pi­toi­suus oli 1,05 ja vii­me vuon­na 1,01 na­nog­ram­maa. Ta­voi­te­ar­vo on 1 na­nog­ram­ma.

PAH-yh­dis­tei­tä syn­tyy or­gaa­ni­sia ai­nei­ta pol­tet­ta­es­sa. Yk­si mer­kit­tä­vä läh­de on ki­vi­hii­li. Raa­hes­sa sitä pol­te­taan mer­kit­tä­viä mää­riä kok­saa­mol­la. Ym­pä­ris­tö­sih­tee­ri Ee­ro Lep­pä­nen muis­tut­taa, et­tä PAH-yh­dis­tei­tä tup­rah­te­lee myös sau­nan ja puu­läm­mit­tei­sen uu­nin sa­vu­pii­pus­ta.

–Pääs­tö­jä on sitä enem­män, mitä kos­te­am­pia ovat polt­to­puut. Vuo­si­ta­sol­la tar­kas­tel­tu­na La­pa­luo­don pi­toi­suu­det ovat kor­keim­mil­laan tal­vel­la, vaik­ka vie­rei­sen te­ol­li­suus­lai­tok­sen toi­min­nas­sa ei ole ero­a­vuuk­sia eri vuo­de­nai­ko­jen vä­lil­lä.

–Kar­ke­as­ti pel­kis­tä­en Raa­hen kes­kus­tan il­man­laa­tu vas­taa nor­maa­lia tai hy­vää pien­ten tai kes­ki­suur­ten kau­pun­kien il­man­laa­tua. La­pa­luo­toa ver­tai­sin pel­kis­te­tys­ti suu­rem­piin tai kes­ki­suu­riin suo­ma­lai­siin kau­pun­kei­hin.

Raa­hen rik­ki­pääs­töt kuu­lu­vat yhä edel­leen Suo­men kor­keim­piin.

–Rik­ki­di­ok­si­dia syn­tyy rik­ki­pi­toi­sia ai­nei­ta, eli pit­käl­ti ki­vi­hiil­tä pol­tet­ta­es­sa. Kor­keim­mat pi­toi­suu­det mi­ta­taan Suo­mes­sa me­tal­li­te­ol­li­suus­kau­pun­geis­sa, eli Kok­ko­las­sa, Har­ja­val­las­sa ja Raa­hes­sa.

Raa­hen il­man­laa­tua mi­ta­taan kol­mes­sa pis­tees­sä: kes­kus­tas­sa Fel­l­ma­nin puis­to­ka­dun var­res­sa, Me­ri­ka­dul­la sekä La­pa­luo­dos­sa Ah­taa­jan­ka­dun var­res­sa. Mit­tauk­set suo­ri­te­taan yh­teis­tark­kai­lu­na, jo­hon osal­lis­tu­vat Raa­hen kau­pun­gin ohel­la SSAB, Raa­hen Voi­ma, Nord­kalk, Mii­lu­cast, Raa­hen Sa­ta­ma ja Raa­hen Ener­gia. Mit­tauk­sis­ta ja ra­por­tin te­ke­mi­ses­tä huo­leh­tii Ram­boll Fin­land Oy.

SSAB:n vies­tin­tä­pääl­lik­kö Ka­ro­lii­na Krook ha­lu­aa täs­men­tää ter­me­jä ja kä­sit­tei­tä:

–Kok­saa­mol­la ei pol­te­ta ki­vi­hiil­tä ku­ten ener­gi­an­tuo­tan­nos­sa. Kok­saa­mol­la kui­va­tis­la­taan ki­vi­hiil­tä eli sitä pi­de­tään ko­vas­sa läm­pö­ti­las­sa noin 15 tun­tia, jol­loin hii­li kok­sau­tuu, siis tii­vis­tyy lu­jak­si kap­pa­le­mai­sek­si kok­sik­si. Kok­sia käy­te­tään rau­dan­val­mis­tuk­seen ma­suu­neis­sa.