–Haluammeko me raahelaiset tyytyä nykyiseen tilanteeseen, vai haluammeko keskustan ilmanlaadun osalta loput viisi prosenttiakin hyväksi ja Lapaluodon ilmanlaadun kohtuullisen hyvästä hyväksi, ympäristösihteeri Eero Leppänen kysyy.
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Raahea on totuttu pitämään pölyisenä ja rikinkatkuisena kaupunkina, mutta viime aikojen mittaustiedot kertovat aivan muuta.
Vuoden 2016 ilmanlaaturaportissa todetaan, että Raahen keskustan hiukkaspitoisuudet ovat Suomen kaupunkien pienimpiä. Hiukkasten pitoisuudet ovat korkealla ainoastaan keväällä, kun katupölyt alkavat nousta ilmoille.
Ilmanlaatuindeksillä mitattuna Raahen keskikaupungin ilmanlaatu oli viime vuonna hyvä 95 prosenttia ajasta. Tyydyttävän laatuista ilmaa hengiteltiin 4,5 ja välttävää 0,5 prosenttia vuodesta. Huonoksi iImanlaatu luokiteltiin yhteensä kahden tunnin aikana koko vuodesta.
Viime maaliskuussa Raahen vs. ympäristösihteerinä aloittanut Eero Leppänen kertoo yllättyneensä myönteisesti Raahen tilanteesta. Leppänen siirtyi Raaheen Jyväskylästä.
–Täytyy myöntää, että mielikuva teräskaupunki Raahen ilmanlaadusta oli huonompi.
Myös Raahen päättäjien leiristä tulee myönteistä palautetta. Kesäkuussa aloitti rakennetun ympäristön lautakunta, jossa yhdistyvät entiset ympäristölautakunta ja tekninen lautakunta. Puheenjohtaja Niilo Ojala tohtii sanoa ilman raporttejakin, että parempaan suuntaan ollaan menossa.
–Se ei kuitenkaan tarkoita, että meillä olisi varaa laittaa kädet taskuun ympäristöasioissa. Ei sinne päinkään. On pidettävä huoli, että suurhankkeissa joita tälle alueelle suunnitellaan, todellakin käytetään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa päästöjen minimoimiseksi. Myös raskaassa liikenteessä, kuten liikenteessä yleensäkin, päästöt on pidettävä kurissa, Ojala edellyttää.
Vuoden 2016 ilmanlaaturaportin mukaan merkittävimmät epäpuhtaudet olivat polysykliset aromaattiset hiilivedyt eli PAH-yhdisteet, joiden pitoisuudet olivat korkealla Lapaluodon alueella. Ilmiö ei ole Lapaluodossa uusi. Itse asiassa bentso(a)pyreenin pitoisuudet olivat viime vuottakin korkeammat 2014, jolloin vuosipitoisuus nousi peräti 1,7 nanogrammaan kuutiometrissä ilmaa. Vuonna 2015 pitoisuus oli 1,05 ja viime vuonna 1,01 nanogrammaa. Tavoitearvo on 1 nanogramma.
PAH-yhdisteitä syntyy orgaanisia aineita poltettaessa. Yksi merkittävä lähde on kivihiili. Raahessa sitä poltetaan merkittäviä määriä koksaamolla. Ympäristösihteeri Eero Leppänen muistuttaa, että PAH-yhdisteitä tuprahtelee myös saunan ja puulämmitteisen uunin savupiipusta.
–Päästöjä on sitä enemmän, mitä kosteampia ovat polttopuut. Vuositasolla tarkasteltuna Lapaluodon pitoisuudet ovat korkeimmillaan talvella, vaikka viereisen teollisuuslaitoksen toiminnassa ei ole eroavuuksia eri vuodenaikojen välillä.
–Karkeasti pelkistäen Raahen keskustan ilmanlaatu vastaa normaalia tai hyvää pienten tai keskisuurten kaupunkien ilmanlaatua. Lapaluotoa vertaisin pelkistetysti suurempiin tai keskisuuriin suomalaisiin kaupunkeihin.
Raahen rikkipäästöt kuuluvat yhä edelleen Suomen korkeimpiin.
–Rikkidioksidia syntyy rikkipitoisia aineita, eli pitkälti kivihiiltä poltettaessa. Korkeimmat pitoisuudet mitataan Suomessa metalliteollisuuskaupungeissa, eli Kokkolassa, Harjavallassa ja Raahessa.
Raahen ilmanlaatua mitataan kolmessa pisteessä: keskustassa Fellmanin puistokadun varressa, Merikadulla sekä Lapaluodossa Ahtaajankadun varressa. Mittaukset suoritetaan yhteistarkkailuna, johon osallistuvat Raahen kaupungin ohella SSAB, Raahen Voima, Nordkalk, Miilucast, Raahen Satama ja Raahen Energia. Mittauksista ja raportin tekemisestä huolehtii Ramboll Finland Oy.
SSAB:n viestintäpäällikkö Karoliina Krook haluaa täsmentää termejä ja käsitteitä:
–Koksaamolla ei polteta kivihiiltä kuten energiantuotannossa. Koksaamolla kuivatislataan kivihiiltä eli sitä pidetään kovassa lämpötilassa noin 15 tuntia, jolloin hiili koksautuu, siis tiivistyy lujaksi kappalemaiseksi koksiksi. Koksia käytetään raudanvalmistukseen masuuneissa.
Etusivulla juuri nyt