Joku ihastuu maiseman kaunistumisesta, toinen vihastuu uimavesien sotkeutumisesta. Merenrantojen maisemalaiduntaminen jakaa mielipiteitä.
Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Toimitukseen otti yhteyttä vapaa-ajan kalastaja, joka on suivaantunut merenrannoilla laiduntavasta karjasta. Hän kyselee, eikö laitumen ja yleisen uimarannan välillä pitäisi olla suojavyöhyke.
–Joillakin paikkakunnilla pitää olla jopa kahden kilometrin suojavyöhyke. Raahen alueella suojavyöhykkeistä ei ole tietoakaan. Laiduntamisen seurauksena uimarannat sotkeutuvat ja rantavedet rehevöityvät. Loppukesää kohti tilanne vain pahenee kun vedet lämpenevät. Viime kesänäkin Olkijoen uimarannan bakteeripitoisuudet nousivat elokuussa hälyttävän korkeiksi.
Raahen alueen uimavesien tilannetta valvoo Kalajoen kaupungin isännöimä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, johon kuuluvat Raahen ja Kalajoen kaupungit sekä Siikajoen, Pyhäjoen ja Merijärven kunnat. Ympäristöterveydenhuollonjohtaja Inkeri Eronen löytää viime kesän tilastoista mittaustuloksen, joka vahvistaa toimituksen saamaa tietoa.
–Elokuun 8. päivän mittauksien mukaan sekä kolibakteerien että enterokokkien määrät olivat koholla Olkijoen uimarannalta otetuissa vesinäytteissä. Suoralta kädeltä on kuitenkin mahdotonta mennä sanomaan, mistä bakteerit ovat olleet peräisin.
Mahdollisista suojavyöhykkeistä Erosella ei ole tietoa.
–Tässä asiassa kannattaa ottaa yhteyttä kunnan ympäristöviranomaiseen, Eronen suosittelee.
Raahen ympäristövalvonnastakaan ei löydy tietoa suojavyöhykkeistä.
–Mitään metrimääriä en pysty antamaan, koska maisemalaiduntamisen yksityiskohdista sovitaan tapauskohtaisesti ja harkinnanvaraisesti ely-keskuksessa, vs.ympäristösihteeri Riikka Nevalainen kertoo.
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksesta ei maanantain aikana löytynyt ketään, jolla olisi ollut täsmätietoa perinnebiotooppien hoitoon liittyvän maisemalaiduntamisen pelisäännöistä.
Myös ympäristövalvontaan on tullut yhteydenottoja merenrannoilla laiduntavasta karjasta.
–Ihmiset ovat huolissaan siitä että karja pääsee laitumellaan rantavesiin asti, ympäristösihteeri toteaa.
Ympäristövalvonnan mukaan maisemalaiduntamisen yksityiskohdista sovitaan lähtökohtaisesti ely-keskuksen ja karjanomistajan välillä.
–Olisi hyvä, jos ely-keskukset ja Maaseutuvirasto pystyisivät yhdessä luomaan pelisäännöt, joiden avulla löydettäisiin laiduntamiseen sellaiset pelisäännöt, jotka tyydyttäisivät kaikkia osapuolia, Riikka Nevalainen toivoo.
Perinnebiotooppien hoidon erityistuki on mahdollistanut monen rantaniityn hoidon aloittamisen vuodesta 1995 lähtien.
Vuonna 2012 ilmestyneessä Ely-keskusten, Metsähallituksen, MTT:n ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Eläimet rantaan - kyllä vai ei ? puntaroitiin laiduntamisen etuja ja varjopuolia: "Osa rantojen käyttäjistä kokee rantalaidunnuksen haittaavan alueen virkistyskäyttöä, sillä aitaukset ja laiduntavat eläimet tuovat omat rajoituksensa alueella liikkumiseen ja laidunnuksen myötä kohteen luonne muuttuu aikaisemmin totutusta. Mikäli laidun sijaitsee aivan uimarannan tuntumassa, ulosteperäisten bakteerien (mm. EHEC) joutuminen veteen voi aiheuttaa terveysriskejä.
Laidunten sijoittamisessa on tärkeää huomioida mahdollisimman hyvin alueen eri käyttäjien tarpeet ja ennaltaehkäistä mahdolliset terveysriskit.
Laiduntamisella on ennen kaikkea myönteisiä vaikutuksia ruovikoituvien rantojen virkistyskäyttöä ajatellen. Rantalaidunnusta kannattaisi suosia varsinkin maatilamatkailun ja virkistysalueiden yhteydessä."
Etusivulla juuri nyt