Tuulikki Nousiainen
tuulikki.nousiainen@almamedia.fi
Viljapellon kasvu on rehevää ja terveen ryhdikästä, mutta aikataulu on pahasti pielessä. Kalenterissa pitäisi olla elokuun asemesta heinäkuu, jotta uskallettaisiin odottaa suuremmalla varmuudella hyvää satoa.
Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusasemalla kasvukauden lämpösummaksi oli kertynyt elokuun 1. päivään mennessä 545 astetta, kun pitkän ajan keskiarvo on 692 astetta.
–Ero on huima, erityisasiantuntija Erkki Joki-Tokola toteaa.
Lämpösummassa on jääty jälkeen jopa vuodesta 2015, joka on noteerattu tähän mennessä tämän vuosituhannen kylmimmäksi ja surkeimmaksi. Ero ei tosin ole suuri, sillä kaksi vuotta sitten elokuun 1. päivän lämpösumma oli 553 astetta.
Silkinhohtoisena lainehtivan ohrapellon ääressä on suuri houkutus unohtaa tilastot ja luottaa luonnon kasvuvoimaan. Kerrankos keskiarvot on kiritty kiinni ja menty jopa komeasti edelle. Asiantuntija joutuu kuitenkin pudottamaan utopiat maanpinnalle.
–Kiritoiveet ovat perusteltuja kasvukauden alussa, mutta tähän aikaan kesästä viljan kypsyminen alkaa olla kiinni lämpötilasta, ei kasvuvoimasta, Erkki Joki-Tokola muistuttaa.
Ja jos palataan vielä tilastoihin, ne enteilevät kehnoa lämpösummaa tämän vuoden kasvukaudelle kokonaisuudessaan.
–Laskennallinen lämpösumma on jäämässä 956 asteeseen, kun keskiarvo on 1 081 astetta, Erkki Joki-Tokola vertaa.
Toiveita kohtuullisesta sadosta on silti vielä, sillä ilmastonmuutoksen myötä loppukesä ja syksy ovat muuttuneet lämpimämpään suuntaan. Sitä paitsi pelloilla tilanne näyttää lupaavalta.
–Kasvutilanne on hyvä, kasvustot ovat reheviä eikä kasvitauteja ole ilmennyt, tutkimusmestari Jarkko Kekkonen luettelee.
Jos lämpöä riittää ja rankat sateet pysyvät poissa, viljan korjuuseen päästään ehkä elo-syyskuun vaihteessa, tutkimusmestari ennakoi.
Myös hallan pitäisi pysyä poissa, sillä viljat ovat vielä useita viikkoja erittäin herkässä vaiheessa.
Tutkimusaseman pelloilla on jo muutaman vuoden ajan kasvanut mielenkiintoinen ja lupaavana pidetty viljalaji, ruisvehnä. Nimensä mukaisesti se on rukiin ja vehnän risteytys.
Ruisvehnässä yhdistyvät vehnän ja rukiin parhaat puolet. Se antaa runsaan sadon ja on suhteellisen terve ja taudinkestävä. Ruisvehnää ei kasvateta leipomoita varten, vaan yksinomaan rehuviljaksi.
–Maailmalla ruisvehnää käytetään ennen kaikkea sikojen ruokinnassa, Erkki Joki-Tokola kertoo.
Ruisvehnä korjataan talteen korsineen kaikkineen kokoviljasäilörehuksi siinä vaiheessa, kun tähkät ovat vielä pehmeitä, eli taikinatuleentumisvaiheessa, kuten ammattilaiset sanovat.
Viime vuonna ruisvehnä varttui tutkimusaseman pelloilla korjuuasteelle 91 vuorokaudessa.
–Ruisvehnä on vaihtoehto nurmirehulle, sillä yhdellä korjuulla siitä saadaan kahta nurmisatoa vastaava määrä rehua. Lisäksi säästytään yhdeltä lannoitukselta.
Nurmirehusta päästään tuskin korjaamaan tänä vuonna kolmatta satoa.
–Jopa nurmet ovat kärsineet kylmyydestä. Sateitakin olisi saanut olla enemmän.
Etusivulla juuri nyt
Fellmaninpuistokatu 4, 92100 RAAHE
Mainosmyynti
Käyttö- ja sopimusehdot
Tietosuoja
Tilausehdot
Jakeluhäiriöt
Fellmaninpuistokatu 4, 92100 RAAHE
Mainosmyynti
Käyttö- ja sopimusehdot
Tietosuoja
Tilausehdot
Jakeluhäiriöt