Teks­ti: Kirs­ti Vä­hä­kan­gas

Ran­ta­ka­dun ja Cor­ten­ka­dun kul­mas­sa si­jait­se­van ta­lon Ran­ta­ka­dun puo­lei­nen osa val­mis­tui vuon­na 1804. Sen ra­ken­nut­ti sil­ta­vou­ti Jo­han Le­vo­nius. Hä­nel­tä ta­lon os­ti por­mes­ta­ri West­man.

Talo vaih­toi jäl­leen omis­ta­jaa, kun Ruot­sis­ta Raa­heen muut­ta­nut kap­tee­ni Jo­han Leufs­ta­dius (1795-1867) aset­tui ta­lok­si Ran­ta­ka­dun ja Cor­ten­ka­dun kul­mauk­seen. Cor­ten­ka­dun puo­lei­nen sii­pi val­mis­tui 1841 ja pa­ka­ri­tu­pa 1830. Cor­ten­ka­dun puo­lei­ses­sa ra­ken­nuk­ses­sa toi­mi tu­pak­ka­teh­das 1800-lu­vun puo­li­vä­lis­sä.

Leufs­ta­diuk­sen per­hee­seen syn­tyi nel­jä las­ta: Ma­ria, Hans Jo­han, An­na He­le­na ja Lars Fred­rik. Vain van­hin ty­tär Ma­ria avi­oi­tui. Lars aher­si Fel­l­ma­nil­la kir­jan­pi­tä­jä­nä koko ikän­sä. Hän­tä kut­sut­tiin Fel­l­man-Leufs­ta­diuk­sek­si, sil­lä hän asui­kin Fel­l­ma­nil­la.

Jo­han Leufs­ta­dius nuo­rem­pi syn­tyi vuon­na 1829. Hän suo­rit­ti pe­rä­mies- ja kap­tee­nin tut­kin­not vuon­na 1851. Kun­non kap­tee­ni hän oli­kin, vaik­ka mie­het hän­tä lei­kil­li­ses­ti kut­sui­vat "Fink­ka-Jus­sik­si", kos­ka hän ruok­ki lai­va­vä­ke­ään lei­pä­kei­tol­la, "fin­kal­la".

Jo­han asui van­hem­pien­sa ko­dis­sa nai­mat­to­ma­na yh­des­sä An­na-si­sa­ren­sa kans­sa kuo­le­maan­sa saak­ka. Me­ri­mie­su­ran jä­tet­ty­ään hän osal­lis­tui lii­ke-elä­mään ja kau­pun­gin kun­nal­li­seen toi­min­taan.

Mu­se­on toi­min­nan al­ku­ai­koi­na Leufs­ta­dius lah­joit­ti mu­se­ol­le usei­ta esi­nei­tä, muun mu­as­sa kuu­lui­san su­kel­lus­pu­vun, jota kut­su­taan Wan­hak­si Her­rak­si.

Si­sa­ruk­set tes­ta­ment­ta­si­vat ta­lon ir­tai­mis­toi­neen sää­ty­läis­nai­sil­le van­hain­ko­dik­si. Se aloit­ti toi­min­tan­sa syk­syl­lä 1909 ja toi­mi ta­los­sa mon­ta vuo­si­kym­men­tä.