Kirjolohen poikasia tappavan IHN-viruksen vaikutuksia luonnonkaloihin ei vielä tiedetä.

Tuu­lik­ki Nou­si­ai­nen

tuu­lik­ki.nou­si­ai­nen@raa­hen­seu­tu.fi

Ka­las­ta­ja Heik­ki Es­ko­lan il­me on to­ti­nen.

–Vii­meis­tään ke­vääl­lä to­tuus tu­lee esil­le. Sil­loin näh­dään, mil­lais­ta jäl­keä kir­jo­lo­hien vi­rus on teh­nyt luon­non­ka­loil­le. Huo­li ja pel­ko on iso.

Sii­ka­jo­en Ka­rin­kan­nan edus­tan me­ri­a­lu­eel­la ka­las­ta­va Es­ko­la on huo­lis­saan lo­hi­ka­lo­jen IHN-vi­ruk­ses­ta, jota löy­tyi 30. mar­ras­kuu­ta Iis­sä si­jait­se­val­ta kir­jo­lo­hien me­ri­kas­vat­ta­mol­ta. Ka­las­ta­jien saa­mien ha­ja­tie­to­jen mu­kaan vi­rus voi tart­tua ai­na­kin sär­ki­ka­loi­hin. Hau­es­ta­kin on pu­hut­tu.

Vi­ruk­sen saas­tut­ta­mia ka­lo­jen pi­to­paik­ko­ja on nyt nel­jä. Kak­si on Iis­sä Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja kak­si Ter­vos­sa Poh­jois-Sa­vos­sa, yli­tar­kas­ta­ja Han­na Kuuk­ka-Ant­ti­la Evi­ras­ta ker­too.

Tor­jun­ta­toi­met ky­sei­sil­lä ka­lan­kas­vat­ta­moil­la ovat to­taa­li­set.

–Kaik­ki ka­lat hä­vi­te­tään ja al­taat sekä ra­ken­teet de­sin­fi­oi­daan. Kah­des­sa pi­to­pai­kas­sa hä­vi­tys­toi­met on aloi­tet­tu ja kah­des­sa muus­sa nii­tä val­mis­tel­laan.

–Myös Iin lai­tos­ka­lo­jen osal­ta on teh­ty lo­pet­ta­mis­pää­tös, mut­ta var­si­nais­ta ka­lo­jen lo­pet­ta­mis­ta ja lai­tos­ten de­sin­fi­oin­ti­toi­mia ei ole vie­lä pääs­ty aloit­ta­maan. Me­res­sä ole­vil­le lai­tok­sil­le pi­tää en­sin teh­dä jää­tie.

Var­muu­del­la IHN-vi­ruk­ses­ta tie­de­tään se, et­tä sii­tä ei ole hait­taa ih­mi­sel­le, Evi­ras­ta ko­ros­te­taan.

–Ih­mi­siin IHN-tau­ti ei tar­tu ja ka­laa voi syö­dä nor­maa­lis­ti. Myös­kään muil­le ta­sa­läm­pöi­sil­le, ku­ten koi­ril­le ja kis­soil­le IHN-tau­ti tai sii­hen sai­ras­tu­neen ka­lan syö­mi­nen ei­vät ai­heu­ta ter­veys­vaa­raa.

Ku­kaan ei vie­lä täs­sä vai­hees­sa pys­ty sa­no­maan, mil­lä ta­voin vi­rus vai­kut­taa luon­non­ka­loi­hin Suo­men olo­suh­teis­sa. Suo­mes­sa IHN-vi­rus­ta ei ole kos­kaan ai­kai­sem­min ta­vat­tu, mut­ta mo­nis­sa Kes­ki-Eu­roo­pan mais­sa sitä on esiin­ty­nyt ai­na sil­loin täl­löin jo vuo­si­kym­me­nien ajan, sa­moin Poh­jois-Ame­ri­kas­sa ja Ve­nä­jäl­lä.

Evi­ran tut­ki­musp­ro­fes­so­ri Pert­tu Kos­ki tie­tää ker­toa, et­tä Poh­jois-Ame­ri­kas­sa vi­rus on tap­pa­nut luon­non­va­rai­sia Tyy­nen­me­ren lo­hen poi­ka­sia.

–Sen si­jaan Sveit­sis­sä, jos­sa vi­rus­ta on myös ta­vat­tu, ei ole tie­dos­sa luon­non­ka­lo­jen sai­ras­tu­mi­sia. Kos­ka Kes­ki- ja Ete­lä-Eu­roo­pas­sa, jos­sa IHN-vi­rus­ta esiin­tyy, ei ole vil­li­lo­hia, on joh­to­pää­tös­ten te­ke­mi­nen vil­li­lo­hil­le koi­tu­vis­ta hai­tois­ta hy­vin epä­var­maa. Sveit­sis­sä vi­rus­ta ei ole löy­det­ty tai­me­nis­ta lä­hel­lä IHN-vi­rus­ta kan­ta­via kir­jo­lo­hi­lai­tok­sia. On­kin luul­ta­vaa, et­tä tai­men on kir­jo­loh­ta sel­väs­ti vas­tus­tus­ky­kyi­sem­pi vi­rus­ta vas­taan. Muut kuin lo­hen­su­kui­set ka­la­la­jit ei­vät to­den­nä­köi­ses­ti juu­ri kär­si IHN-vi­ruk­ses­ta.

Vi­rus löy­det­tiin ii­läi­sel­tä ka­lan­kas­vat­ta­mol­ta ru­tii­ni­tar­kas­tuk­sen yh­tey­des­sä. Tämä huo­les­tut­taa ka­las­ta­jia.

–Kuka pys­tyy sa­no­maan, kuin­ka kau­an vi­rus on kir­jo­lo­his­sa jo mu­hi­nut? Ja mi­hin kaik­ki­al­le vi­rus­ta kan­ta­via ka­lo­ja on eh­dit­ty kus­ka­ta ja is­tu­tel­la, Heik­ki Es­ko­la ky­se­lee.

Evi­ras­ta myön­ne­tään, et­tä avoi­mia ky­sy­myk­siä on vie­lä pal­jon.

–Vi­ruk­sen le­vi­ä­mis­tä on hy­vin vai­kea sel­vi­tel­lä. Mut­ta ta­voit­tee­na on pyr­kiä hä­vit­tä­mään IHN-vi­rus Suo­mes­ta mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti, Pert­tu Kos­ki pai­not­taa.

Suu­ri ky­sy­mys on, mis­tä vi­rus on Suo­meen alun pe­rin pääs­syt. Töi­tä tu­lee siis riit­tä­mään, kun Evi­ra jat­kaa tut­ki­muk­si­aan sekä vi­ruk­sen le­vin­nei­syy­den et­tä al­ku­pe­rän sel­vit­tä­mi­sek­si.

Kir­jo­lo­hen ys­tä­vil­le hyvä uu­ti­nen on se, et­tä alus­ta­vis­sa tut­ki­muk­sis­sa ja näyt­tee­no­tois­sa jo lä­hes 30 ka­lan­vil­je­ly­lai­tos­ta on saa­nut puh­taat pa­pe­rit.

Suo­men Ka­lan­kas­vat­ta­ja­lii­ton mu­kaan kir­jo­lo­hen osuus ko­ti­mai­ses­ta ruo­ka-ka­la­tuo­tan­nos­ta on lä­hes 95 pro­sent­tia.