Laulutaituri vailla vertaa

Punarintaa kutsutaan myös punarintasatakieleksi. Lintuharrastajilta se on saanut nimen tiksuttaja varoitusääniensä vuoksi.

Arkisto/Mika Seppänen
Laulutaituri vailla vertaa

Punarinta rakentaa pienen kotinsa maahan sammalesta ja kuivista lehdistä. Luonteeltaan lintu on utelias ja suhtautuu ihmiseen pelottomasti.

Tuulikki Nousiainen

”Hämärien tiheikköjen suloinen, suurisilmäinen punarinta on laulurastaan rinnalla kevät- ja kesäiltojen konserttien päätekijä. Yhtä aikaa nämä kaksi uskollista illan suussa aloittavat. Mutta laulu on mahdollisimman erilainen. Punarinta esittää pitkää, haurasta ja kirkasta säettä, joka alkaa heikkona ja ikään kuin empien, mutta paisuu pian nopeiden kellonkirkkaiden sävelien helmeileväksi solinaksi.” Suuri Lintukirja, Otava 1955.

Muuttolintuviesti Siikajoelta: ”Perjantaina 7. huhtikuuta tämän vuoden ensihavaintoni punarinnasta. Tulivat ruokinnalle pihapiiriin. Varsinkin pähkinä maistuu, mutta hauskaa on ollut havaita, että punarinnat hakeutuvat myös talipötkylöihin hakkaamaan ja einehtimään tiaisten tavoin. Tällaista olen huomannut vasta tänä keväänä. Kaunista lauluakin on kuulunut aamuin illoin.”

Viestin lähettäjälle Aulikki Eerikäiselle ensimmäinen punarinta merkitsee kevään alkamista.

- Odotan punarintoja enemmän kuin mitään muita muuttolintuja.

Pienessä linnussa viehättävät sekä soma ulkonäkö että suloinen ääni.

- Taiturimainen laulu on niin riemullista kuultavaa.

Punarinta on ollut Aulikin lempilintu lapsuudesta saakka.

- Muistan kuinka pysähdyin kuuntelemaan sen laulua metsäpolulla. Oli alkukesän ilta. Punarintahan on sellainen aamujen ja iltojen laulaja.

Punarinta on joulukorttien suosikkilintu varsinkin eteläisemmässä Euroopassa. Lintu on liitetty vahvasti myös pääsiäiseen. Kotimaan Luonto-oppaan kirjoittaja Pertti Koskimies on tallentanut tarinan, jossa punarinta vie janosta kärsivälle Vapahtajalle vettä ja puolukoita, ja siitä auttaja sai rintaansa punaisen värin.

Lintuharrastaja Matti Taina Helsingistä on kuullut punarintakertomuksen isoäidiltään, joka kertoi pienestä harmaasta linnusta joka lennähtää Jeesuksen olkapäälle. Orjantappurakruunun piikit ovat repineet ristiinnaulitun päähän haavoja. Ne vuotavat verta ja pikkulintu yrittää nyhtää piikkejä irti ihosta. Veripisarat värjäävät linnun rinnan punaiseksi. Kiitollisena Jeesus sanoo auttajalleen: ”Olkoon sinun rintasi tästä lähtien aina kauniin punainen.” Isoäidin tarinan mukaan tuo lintu oli punarinta.

Lintuatlaksen mukaan punarinta on Suomessa runsaslukuinen ja sen levinneisyysalue on Metsä- ja Tunturi-Lappia lukuun ottamatta yhtenäinen. Kanta on lähes kaksinkertaistunut 1940–1950 luvuilta 1970 luvulle, mutta sitten jonkin verran taantunut 1970 luvun puolivälin tienoilta 1980 luvun lopulle. Linjalaskentojen perusteella punarinta on jälleen runsastunut. Pesimäkannan nykykooksi arvioidaan 2–3 miljoonaa paria, kun 1980 luvun arvio oli noin miljoona paria.

Punarinta on metsiemme parhaita laulajia, alkukevään ainutkertainen tunnelmanluoja. Laulu jatkuu iltahämärässä katkeamatta minuuttikaupalla yhteen menoon, pikkuisin tauoin tuntejakin aina täyspimeään saakka. Punarinnan laulu ei koskaan toistu samanlaisena säkeenä kahta kertaa toisin kuin vaikkapa talitiaisella tai peipolla, vaan lintu ikään kuin kutoo liverrykseensä uusia aihelmia joka hetki.

Lähde: www.suomenluonto.fi


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: