Vaakuna on muutakin kuin pölyttyvä standaari: se on jäänne ritariajan taisteluista

Vaakunan merkitys on romahtanut ritariajoista, jolloin oma henki oli kallis ja oli pakko tunnistaa vihollinen hänen kantamastaan vaakunasta.

Raahen Seutu
Vaakuna on muutakin kuin pölyttyvä standaari: se on jäänne ritariajan taisteluista

Ylärivissä Raahen vaakuna ja sitä edeltäneet vaakunat ja sinetit. Keskirivissä Pyhäjoen kunnan vaakuna ja Vihannin, Saloisten ja Pattijoen kotiseutuvaakunat sekä Suomen leijonavaakuna. Alarivissä Siikajoen vaakuna sekä Siikajoen, Revonlahden, Paavolan ja Ruukin kotiseutuvaakunat.

Vappu Kallio

Muistan lapsena monesti miettineeni, miksi kotikuntani Vaalan vaakuna on niin tylsä ja mitään sanomaton, eihän se esittänytkään mitään? Toista oli naapurikunnan Muhoksen vaakuna. Siinä ui lohi, jonka alla sähisi vesissä 3 salamaa.

Kun asetuin Raaheen, vaakunallisesti oloni koheni useita potensseja. Onhan raahelainen nyt sentään jotain, kun vaakunassa loikkii hevonen ritari selässään, peitsi tanassa! Kannuksissaan kultaa! – Varsin enteellistä nyt, kun ajatellaan Raahen kultakaivosta.

Mutta kun nyt katson vaakunaa tarkemmin, niin mikä ihmeen läjä on hevosen alla?

Raahen vaakuna on melkein aidosti ritariajalta, jos ei oteta huomioon sitä, että ritariajan loppuna pidetään Agincourtin taistelua vuonna 1415.

Ratsumieskuva on ollut käytössä Raahen sinetissä nykyisen kaltaisena 1600-luvulta, heti alkujen alusta, Raahen perustamisvuodesta 1659 saakka.

Sinetin ympärillä lukee Sigillum Cititatis Brahe. Se on latinaa ja tarkoittaa Raahen kaupungin sinetti. Ihan kuriositeettina mainittakoon, että samantapaista tekstiä lukee myös New Yorkin sinetissä.

Tuon ajan sinetin hevosenläjä näyttää vaalalaisesta maakravusta pieneltä hautakummulta – tai kultaharkoilta –, vaikka se onkin kummeli, kultainen kummeli eli merimerkki: rannalle rakennettu kiinteä merenkulun turvalaite. Ennen vanhaan kasa valkeaksi maalattuja kiviä ohjasi merenkävijöitä.

Vaakuna on ollut osa maailman sotien ja taistojen historiaa. Nyrkkisäännön mukaan vaakunan pitää olla tunnistettavissa nuolenkantaman eli 200 metrin päästä.

"Umpinaista, kasvot peittävää patakypärää käytettäessä on tärkeää kyetä erottamaan oma ja vastustaja yhdellä ainoalla vilkaisulla", terästää wikiwand.

Heraldisten sääntöjen mukaan ideaali on vaakuna, jossa on 2 väriä. Toisen niistä pitää olla metallin väri. Kolmas väri vaakunassa on vähän pröystäilyä ja neljäs osoittaa huonoa makua.

Vaakunoiden suunnittelijoita sanotaan heraldikoiksi. Tunnettuja suomalaisia heraldikkoja on 15.

Raahen vaakunan on suunnitellut yksi suurimmista, Olof Eriksson. Eriksson on suunnitellut kymmeniä vaakunoita, muun muassa Pyhäjoen vaakunan sekä Vihannin, Siikajoen ja Ruukin ja Paavolan käytöstä poistetut vaakunat. Hän piirsi myös nykyisin käytössä olevan Suomen vaakunan vuonna 1978.

Pyhäjoen vaakuna pohjautuu Hanhikiven suureen siirtolohkareeseen, siihen, jonka viereen nousee nyt ydinvoimalaitos. Kiveen on hakattu kruunun ja ristin kuvio ilmeisesti Pähkinäsaaren rauhan rajamerkiksi. Rajamerkin lisäksi vaakunassa tepastelee iso hanhi.

Siikajoen vaakuna, jossa on iso siika ja kolme tähteä, aaltoja ja metsän sahalaitaa, on Raahen seudun vaakunoista nuorin, vasta vuodelta 2006.

Vaakunan suunnittelijoiksi mainitaan Ruukin ja Siikajoen valtuustot, tuolloiset kunnanjohtajat Kaisu Tuomi ja Tommi Lepojärvi sekä Pekka Tuokila. He loivat vaakunan yhdistelemällä Siikajoen ja Ruukin aiempia vaakunoita. Tähdet, aallot ja metsän sahalaita on koettu Siikajoen pitäjässä pitkään läheisiksi.

Pattijoen tähkävaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers. Häntä pidettiin "valtionheraldikkona". Hänen suunnittelemansa on myös Saloisten vaakuna. Se, kuten muutkin käytöstä poistetut kunnan vaakunat, on jäänyt kotiseutuvaakunaksi.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: