Saksan konsuli Bertil Sovio vaikutti kaupun­gin­val­tuustossa ja useiden yritysten ja liikelaitosten hallituksissa ja johtokunnissa.

Kirs­ti Vä­hä­kan­gas

Fred­rik Os­car (1855-1896) ja Rosa (1857-1928) So­ve­liuk­sen esi­koi­nen syn­tyi 10.4.1878. Poi­ka sai kas­tees­sa ni­men Ber­til So­vio So­ve­lius. Su­ku­ni­men muu­tut­tua So­vi­ok­si jäi ris­ti­mä­ni­mi So­vio pois käy­tös­tä vuon­na 1906.

Ber­til So­vio oli kiin­nos­tu­nut his­to­ri­as­ta ja oli­si al­keis­kou­lun jäl­keen ha­lun­nut opis­kel­la his­to­ri­aa, mut­ta kaup­pi­as­su­vun ve­sa­na hä­net oh­jat­tiin Raa­hen Por­va­ri- ja Kaup­pa­kou­luun, jos­sa hän opis­ke­li vuo­si­na 1893-1896. Hä­nen val­mis­tau­tu­mi­sen­sa lii­ke­a­lal­le jat­kui en­sin Eng­lan­nis­sa vuon­na 1897 ja sit­ten Sak­sas­sa Hal­l­ter­man & Brat­tst­rö­min tuk­ku­liik­kees­sä vuon­na 1898. Hän päät­ti opin­ton­sa har­joit­te­le­mal­la Hack­man & Co:lla Vii­pu­ris­sa. Hän aloit­ti työ­u­ran­sa kir­jan­pi­tä­jä­nä Lan­gin liik­kees­sä vuon­na 1898.

Ber­ti­lin isä Fred­rik Os­car So­ve­lius sai Jo­han Lan­gin tuk­ku­kau­pan ja lai­van­va­rus­tus­liik­keen joh­det­ta­vak­seen vuon­na 1893. Hän kuo­li keuh­ko­tau­tiin vuon­na 1896. Rosa-rou­va jou­tui nyt huo­leh­ti­maan liik­keen hoi­dos­ta. Pi­det­tiin it­ses­tään sel­vä­nä, et­tä Ber­til per­heen van­him­pa­na poi­ka­na ot­tai­si liik­keen joh­don kä­siin­sä. Hä­nes­tä tuli suu­ren liik­keen toi­mi­tus­joh­ta­ja vuon­na 1901 vas­ta 23-vuo­ti­aa­na.

Kau­pan ken­täs­sä tuli 1900-lu­vun myö­tä suu­ria muu­tok­sia. Syn­tyi osuus­toi­min­ta­lii­ke ja pe­rus­tet­tiin osuus­kaup­po­ja. Jo­han Lang Oy oli an­ta­nut pie­nil­le maa­kau­poil­le ta­va­raa ve­lak­si, mikä osoit­tau­tui pu­la­vuo­sien koit­ta­es­sa koh­ta­lok­kaak­si. Liik­keet te­ki­vät kon­kurs­se­ja ei­vät­kä pys­ty­neet mak­sa­maan pää­liik­keel­le os­tok­si­aan.

Yh­ti­ö­ko­kouk­ses­sa 28.6.1933 joh­to­kun­ta teki pää­tök­sen vuon­na 1772 aloit­ta­neen Jo­han Lan­gin kaup­pa­liik­keen lak­kaut­ta­mi­ses­ta. Vä­hit­täis­kaup­pa­toi­min­ta päät­tyi vuon­na 1936. Tä­hän päät­tyi So­ve­lius­ten noin 300 vuot­ta kes­tä­nyt lii­ke­toi­mi Raa­hes­sa.

Ber­til So­vio ot­ti ak­tii­vi­ses­ti osaa yh­teis­kun­nal­li­siin rien­toi­hin. Hän kuu­lui kau­pun­gin­val­tuus­toon pa­ri­kym­men­tä vuot­ta. Hän toi­mi KOP:n val­vo­ja­na. Hän oli Raa­hen Por­va­ri- ja Kaup­pa­kou­lun joh­to­kun­nan, Raa­hen Sääs­tö­pan­kin isän­nis­tön, Raa­hen Kaup­pa­seu­ran, Raa­hen Rau­ta­tie Oy:n ja Raa­hen Pu­he­li­nyh­dis­tyk­sen hal­li­tuk­sen jä­sen. Hän toi­mi Sak­san kon­su­li­na vuo­des­ta 1911.

Lyy­pe­kis­sä Ber­til So­vio tu­tus­tui tu­le­vaan vai­moon­sa El­len Brat­tst­rö­miin (1883-1966). Luul­ta­vas­ti nuo­ret oli­vat ta­van­neet Raa­hes­sa­kin, sil­lä El­len vie­rai­li tääl­lä usein iso­äi­tin­sä Rei­nin mum­mun luo­na. Hää­kel­lo­ja soi­tet­tiin 5.8.1902.

El­le­nin äi­ti Ade­le Rein oli avi­oi­tu­nut lyy­pek­ki­läi­sen kaup­pi­as Brat­ts­tö­min kans­sa. El­le­nin äi­din­kie­li oli sak­sa. Hä­nen oli vai­kea op­pia suo­men kiel­tä.

So­vi­ot asui­vat Lan­gin ta­los­sa, Bra­hen­ka­tu 10. Kiin­teis­tö oli siir­ty­nyt vuon­na 1852 Fred­rik So­ve­lius nuo­rem­mal­le (1822-1897), jon­ka en­sim­mäi­nen puo­li­so oli Jo­han­na Mar­ga­ret­ha Franzén (1830-1857). Koti oli oman ai­kan­sa por­va­ris­ko­ti an­tiik­ki­huo­ne­ka­lui­neen, pal­mui­neen ja ko­mei­ne lai­va­tau­lui­neen. So­vi­oil­la oli ai­na pal­ve­li­joi­ta.

Pa­ris­kun­nal­le syn­tyi 11 las­ta, jois­ta toi­sek­si van­hin Paul va­lit­tiin Raa­hen Pe­kak­si vuon­na 1991. Van­him­man ja nuo­rim­man lap­sen ikä­e­ro oli 18 vuot­ta, jo­ten kaik­ki ei­vät vi­pel­tä­neet äi­din hel­mois­sa sa­maan ai­kaan. Lap­sia kas­va­tet­tiin ku­ris­sa ja nuh­tees­sa. Ruo­ka-ai­koi­na las­ten piti ol­la ko­to­na ja lau­ta­nen oli syö­tä­vä tyh­jäk­si. Ko­to­na lei­vot­tu ruis­lei­pä säi­ly­tet­tiin va­ras­to­huo­nees­sa ja toi­si­naan se ho­meh­tui. Isä-Ber­til ei an­ta­nut ot­taa ho­met­ta pois vaan lei­pä oli syö­tä­vä sel­lai­se­naan, kos­ka hä­nen mu­kaan­sa sii­tä tuli hyvä lau­lu­ää­ni. Per­heen ruo­ka­va­lio poik­ke­si raa­he­lais­ta ruo­ka­pöy­dis­tä, sil­lä So­vi­oil­la syö­tiin pal­jon pork­ka­naa ja kaa­lia.

Ber­til So­vi­on elä­män­lan­ka kat­ke­si 22.9.1936.