Raahen Kauppaklubi täyttää 100 vuotta. Nykymeno perustuu perinteiden vaalimiseen.

Miia Lah­ti

Mie­hi­syy­den vii­mei­nen saa­ri. Äi­jä­seu­ra, jos­sa pää­see ar­kea het­kek­si pa­koon.

– En minä pa­has­tu, jos kut­sut mei­tä her­ro­jen hiek­ka­laa­tik­ko­ker­hok­si. Pe­ri­aat­tees­sa yh­dis­tyk­ses­sä on kyse sa­mas­ta aja­tuk­ses­ta, kuin mis­sä po­jat sei­sos­ke­li­si­vat ki­os­kin kul­mal­la ja vaih­tai­si­vat kuu­lu­mi­sia, ver­taa Raa­hen Kaup­pak­lu­bin pit­kä­ai­kai­nen jä­sen Sep­po Jus­si­la.

Klu­bin sään­tö­jen en­sim­mäi­sen py­kä­län mu­kaan sen teh­tä­vä on "kaup­pa- ja te­ol­li­suus­toi­min­nan edis­tä­mi­sek­si liit­tää lä­hei­seen yh­tey­teen paik­ka­kun­nal­la asu­via hen­ki­löi­tä" sekä "työs­ken­nel­lä pai­kal­lis­ten si­vis­tyk­sel­lis­ten ja yh­teis­kun­nal­lis­ten ky­sy­mys­ten hy­väk­si."

Raa­hen Kaup­pak­lu­bin pit­kän his­to­ri­an ai­ka­na mu­ka­na on ol­lut nai­sia vain 1980-lu­vul­la. Yh­dis­tyk­sen sään­nöis­sä jä­se­nis­tä pu­hu­taan hen­ki­löi­nä, jo­ten te­o­ri­as­sa ovi on au­ki nai­sil­le. Nais­ten läs­nä­o­lo on kui­ten­kin jää­nyt lä­hin­nä oi­kuk­si yh­dis­tyk­sen his­to­ri­as­sa.

– Em­me oi­kein us­ko, et­tä mies­ten ju­tut kiin­nos­tai­si­vat nai­sia. On­han nai­sil­la­kin omat yh­dis­tyk­sen­sä. Kaup­pak­lu­bin pe­rin­tei­siin avec-ti­lai­suuk­siin nai­set saa­pu­vat oi­kein mie­lel­lään, ker­too Raa­hen Kaup­pak­lu­bin ny­kyi­nen pu­heen­joh­ta­ja Ol­li Ny­lan­der.

Raa­hen Kaup­pak­lu­bin jä­se­nek­si tul­laan kut­sut­tu­na. Sen toi­min­nas­sa on ol­lut mu­ka­na pai­kal­lis­his­to­ri­as­ta tut­tu­ja ni­miä: kaup­pi­aat So­ve­lius ja Lund­berg sekä me­ri­kap­tee­ni Leufs­ta­dius.

– Ny­ky­ään toi­min­ta on puh­taas­ti pe­rin­tei­den vaa­li­mis­ta. Tääl­lä ei py­ri­tä vai­kut­ta­maan yh­teis­kun­taan, vaan ko­kouk­set edus­ta­vat lä­hin­nä vir­kis­tä­vää aja­tus­ten vaih­toa, Jus­si­la va­kuut­taa.

Vuon­na 1921 Kaup­pak­lu­bi hank­ki Ran­ta­ka­dul­ta ra­ken­nuk­sen, jos­ta tuli myö­hem­min kaik­kien raa­he­lais­ten tun­te­ma "Kaup­pa­lu­pi".

Alun pe­rin paik­ka oli tar­koi­tet­tu vain jä­se­nil­le ja hei­dän kut­su­mil­leen vie­rail­le. Myö­hem­min kä­si­te vie­rai­li­jas­ta laa­je­ni.

– Jos­kus 1960-lu­vul­la Kaup­pak­lu­bil­le alet­tiin ot­taa lou­nas­vie­rai­ta, Jus­si­la muis­te­lee.

Tuol­loin Kaup­pak­lu­bil­la työs­ken­te­li yh­dis­tyk­sen palk­kaa­ma emän­nöit­si­jä, jon­ka vas­tuul­la oli­vat kai­ken­lai­set ra­vit­se­mus­pal­ve­lut. Nii­hin kuu­lui suo­sit­tu lou­nas­ra­vin­to­la an­nis­ke­lui­neen.

– Ti­lois­ta löy­tyi kol­me ka­bi­net­tia. Oli bil­jar­di­huo­ne, nah­kai­set no­ja­tuo­lit ja kir­jas­to. Si­ni­nen si­ka­rin savu lei­jai­li huo­neis­sa, muis­te­lee Jus­si­la.

Yk­si ka­bi­ne­teis­ta oli ni­mel­tään Ten­ka­nen. Se oli ni­met­ty en­ti­sen kau­pun­gin­joh­ta­jan , Ar­vo Ten­ka­sen mu­kaan. Ten­ka­nen oli niin tun­net­tu piip­pu­mies, et­tä vie­lä tä­nä­kin päi­vä­nä uu­den ko­koon­tu­mis­ti­lan sau­na­huo­nees­ta löy­tyy Ten­ka­sen oma­pe­räi­nen piip­pu ke­hys­tet­ty­nä.

Myö­hem­min ra­vin­to­la­toi­min­ta ul­kois­tet­tiin vuok­ra­lai­sel­le, joka pyö­rit­ti Kaup­pak­lu­bin baa­ria ja sii­hen kuu­lu­via tans­si-il­to­ja pit­kään.

– "Lu­pil­le" tul­tiin tun­nel­man ta­kia. Se oli omaa laa­tu­aan. Ik­ku­nois­ta avau­tui nä­ky­mä me­rel­lä ja ke­säl­lä il­lat laa­je­ni­vat si­sä­pi­han te­ras­sil­le. Paik­ka oli myös opis­ke­li­joi­den suo­si­os­sa.

Kun yö­ker­hot yleis­tyi­vät, Kaup­pak­lu­bi al­koi näyt­tää van­ha­nai­kai­sel­ta. Kaup­pak­lu­bin alen­nus­ti­la si­joit­tuu 1970-lu­vun lop­puun, jol­loin ra­ken­nus toi­mi huo­ne­ka­lu­liik­keen va­ras­to­ti­la­na. 1980-lu­vul­la Kaup­pak­lu­bi sai kan­na­tu­syh­dis­tyk­sen, min­kä voi­min klu­bia vuok­rat­tiin eri ra­vin­to­loit­si­joil­le vaih­te­le­val­la me­nes­tyk­sel­lä. Van­ha ra­ken­nus kai­pa­si laa­jaa pe­rus­kor­jaus­ta, mi­hin yh­dis­tyk­sen va­rat ei­vät riit­tä­neet.

Kaup­pak­lu­bi myy­tiin pois vuon­na 2006.