Lehtijuttu käsitteli z-sukupolven eli vuosituhannen vaihteessa syntyneiden ajatuksia työstä. He kertoivat haluavansa päätösvaltaa työtavoista ja edellyttivät, että työn pitäisi olla mielekästä ja mukavaa. Johtajan pitäisi inspiroida alaisensa työskentelemään yhteisen päämäärän eteen.
Luettuani tuon päädyin ajattelemaan, että mielipiteiden esittäjät eivät ole vielä kohdanneet elämän realiteetteja. Ettei olisi elitisminkin pohjavire.
Iloitsin tutkijavuosinani saavutetusta edistysaskeleesta. Järkevä esimieheni muistutti, että semmoiset hetket ovat harvinaisuuksia tutkijan polulla. Valtaosa on pelkkää puurtamista. Moni työ on sitä pelkästään.
Kannatan lämpimästi työntekijän mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä. Hän on siinä todellinen asiantuntija. Se pitäisi minun ymmärrykselläni hoitaa ehdotuksia tehden ja keskustellen. Esimiehellä on kuitenkin määräysvalta työpaikalla ja siellä tehdään töitä tiettyjen pelisääntöjen mukaan. Ei voi odottaa, että kaikki hommat olisivat mieluisia.
Jos lehtijutussa kerrotut nuoren polven ajatukset kattavat heidän ikäluokkaansa laajastikin, ei tule heidän esimiehillään olemaan helppoa. Autoritäärinen johtaminen on ollut pitkään vaikeuksissa. Taisi koulumaailmassakin pelkkään asemaan perustuva määräysvalta horjua jo peruskouluun siirryttäessä: oppilaiden kunnioitus oli ansaittava.
Työyhteisöjä kouluttavan Pekka Järvisen haastattelu Helsingin Sanomissa 25.11.18 oli näitä ongelmia ruotiva. Siteeraan siitä paria kohtaa. Ensinnäkään hän ei innostu huippufiiliksen ja kaverimeiningin hehkuttamisesta. Työnhaussa etsitty "hyvä tyyppi" voi esiintymistaidoillaan pystyä peittämään osaamattomuutensa. Toisekseen hän toteaa, että me vanhemmat olemme muovannet lastemme elämän mukavaksi ymmärtämättä, että se on karhunpalvelus jälkipolvelle. Lasten ja nuorten olisi hyvä kokea myös pettymyksiä ja vastoinkäymisiä sekä opetella käsittelemään niitä sekä ponnistelemaan asioiden eteen. Järvisen sanoin: "Jokaisessa työssä on ikäviä rutiineja ja hankalia tilanteita." Mielenkiintoinen oli Pekka Järvisen toteamus, että ihmisistä on tullut itsekkäämpiä, vastuuttomampia ja herkkähipiäisempiä. Omassa elinpiirissäni tämä laji on harvinaisuus, mutta jos se on yleistymässä, niin sympatiani kaikille, jotka tämän lajin kanssa joutuvat työskentelemään.
Uudet ajatusmallit haastavat suurten ikäluokkien arvomaailmaan rakentuneen järjestyksen. Mielipiteiden esittämisvapauden maassa tulee ylilyöntejä, mutta överiksimenemisiä seuraa jossain vaiheessa korjausliike ja lopputulos vie kehitystä eteenpäin – työelämässäkin.
Etusivulla juuri nyt
Fellmaninpuistokatu 4, 92100 RAAHE
Mainosmyynti
Käyttö- ja sopimusehdot
Tietosuoja
Tilausehdot
Jakeluhäiriöt
Fellmaninpuistokatu 4, 92100 RAAHE
Mainosmyynti
Käyttö- ja sopimusehdot
Tietosuoja
Tilausehdot
Jakeluhäiriöt