Ettei susi tulisi vastaan

Olkijoen Pölläntiellä asuva 10-vuotias Iina pääsee kouluun isän kyydissä.

Vesa Joensuu
Ettei susi tulisi vastaan

Iina on tehnyt yksiselitteisen selväksi, että ei halua kohdata susilaumaa yksinään pimeällä koulutiellä.

Tuulikki Nousiainen

Käsi sydämelle: laittaisitko lapsesi yksin pitkälle ja pimeälle koulutielle, jos tietäisit susilauman liikuskelevan lähistöllä?

Iinan kotitanhuvilla Pölläntien varressa marraskuinen iltapäivä on hämärtymässä pimeäksi. Rauhallisempaa maalaismaisemaa on vaikea kuvitella. Iinan isä Jani Niemelä on asunut kylällä lapsesta saakka ja vahvistaa arvion.

–Täällä on luonto lähellä. Luontoon kuuluvat myös pedot ja niitäkin on aina ollut. Ilveksiä ja karhuja näkee hyvällä tuurilla silloin tällöin. Susikin on joskus nähty läpikulkumatkalla.

Viime kesänä tilanteeseen tuli muutos.

–Susia tuli jostakin lisää ja ne alkoivat liikkua laumassa. Niiden vakioreitti menee aivan tuosta peltoaukean takaa.

Uusia tietoja susista on sadellut syksyn aikana päivittäin, Jani Niemelä kertoo.

–Tutut metsästäjät soittavat ja viestittävät sekä jälkihavainnoista että näköhavainnoista.

Kotona lasten kuullen susista ei ole haluttu keskustella.

–Jotta lapsille ei syntyisi turhia pelkoja, olemme vaihtaneet susiin liittyviä mielipiteitä vaimon kanssa Lontoon murteella.

Mutta sitten Iina löysi netistä suurpetojen paikannustiedoista kertovan sivuston. Kun hän näki omin silmin, että susi on vain parin kilometrin päässä, syntyi yksiselitteinen päätös.

–Tytär ilmoitti, että hän ei lähde tien päälle yksin kulkemaan. Onneksi minulla on joustava työaika, joten pystyimme järjestämään kyydit.

–Ei näillä koulukyydeillä haluta mitään hysteriaa lietsoa. Mutta silloin kun sudet liikkuvat laumassa, niiden käytös on rohkeampaa ja vaikeammin ennakoitavaa kuin yksinään liikkuvilla eläimillä, Jani Niemelä perustelee.

Maan parhaimpiin susiasiantuntijoihin kuuluva tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta myöntää, että vanhempien huoli koululaistensa turvallisuudesta on täysin ymmärrettävää.

–Kun on kyse omista lapsista, kaikki riskitekijät halutaan minimoida.

Edes tutkimusprofessori ei pysty antamaan yksiselitteistä vastausta siihen, miksi Raahen alueella liikuskelevat sudet ovat niin rohkeita.

–Yksi mahdollisuus on, että sudet ovat siirtyneet Perämeren rannikolle Lounais-Suomesta. Siellä sudet ovat jo tottuneet ihmisen läsnäoloon. Ja jos suden ihmispelko on vähentynyt, silloin huoli ihmisen omastakin turvallisuudesta alkaa olla perusteltua.

Karjatilojen liepeillä liikuskelevat sudet eivät kuitenkaan ole kiinnostuneita ihmisestä, Ilpo Kojola arvioi.

–Useimmiten sudet ovat läpikulkumatkalla osuessaan johonkin pihapiiriin. Ja jos ne jäävät kiertelemään, paikalla todennäköisesti on hajuja, jotka susi yhdistää ravintoon.

Suden ja koiran rauhanomainen kanssakäyminen on mahdoton yhtälö, Ilpo Kojola toteaa.–Siihen ongelmaan ei ole ratkaisua. Susi kokee omalla reviirillänsä kohtaamansa koiran provokaatioksi ja toimii sen mukaisesti. Toisin sanoen kilpailija on eliminoitava. Samalla tavalla se toimisi toista sutta kohtaan, jos tämä olisi osunut väärälle reviirille.

Moni on toivonut, että pantasusi Penne otettaisiin lauman jäseneksi, jolloin susien liikkumista voisi paremmin ennakoida. Ilpo Kojolan mukaan toive tuskin toteutuu.

–On mahdoton ajatus, että alfauros huolisi laumaansa toisen vieraan uroksen.

Tutkimusprofessori toivoo, että Penne ottaisi suunnan kohti vapaampia ja väljempiä metsästysmaita.

–Olisi hyvä, että se lähtisi jonnekin jossa on enemmän tilaa elää ja metsästää.

Suomen susikannaksi ilmoitettiin viime keväänä 150-180.

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta vahvistaa oikeaksi metsästäjien arviot siitä, että nykyinen kanta on paljon suurempi: "Tilanne on muuttunut kevään lisääntymisajan jälkeen. Yksi pariskunta saa keskimäärin 4-6 pentua, mutta enimmillään niitä voi olla jopa 10."

Alueelle vakiintuneen susilauman hätistely muualle on Ilpo Kojolan mukaan äärimmäisen vaikeaa, sillä toimivia pelottelukeinoja on vähän. "Tilanne on joko/tai. Sudet joko pysyvät, tai sitten ne poistetaan."


Kommentit (3)

  • Hukkanen

    Meillä lapsi kulkee pattijoen ylipäästä pyörällä koulussa. Ei pelkää susia, kerran kysyttiin siltä. Kuulemma pitää räikkää repussa, niitä voi sillä pelotella. Mitä noita pelkää.

  • Katri

    Kiitos, Jussi, mielipiteestäsi – virkistävää tietää, että metsästäjien joukossa on ihmisiä, jotka ajattelevat susiasiaa monelta kantilta ja järkevästi. Pantasusien tappaminen todella osuu metsästyksen omaan nilkkaan. Samoin haaskojen pitäminen siellä sun täällä, koska se opettaa sudet yhdistämään ruoan ja ihmisen hajun. Näin pelko ihmistä kohtaan vähenee. Jos sudet alkavat liikkua lähellä asutusta, ensin pitäisi miettiä, houkutteleeko niitä helppo ruoka – roskat ja eläinroippeet? Riistakamerakuvistakin päätellen eläinten houkutteleminen ruoalla on yleistä.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: