Helaakoski julkaisi tiiliskiven kokoisen kirjan: Yppäristä saisi vaikka romaanisarjan

Yppärin kyläkirjan tekijän Aino Helaakosken mielestä Yppäristä voisi kirjoittaa monta romaania. Hänen tiiliskiven kokoista kyläkirjaansa juhlittiin Yppärin koululla keskiviikkona.

Vappu Kallio
Helaakoski julkaisi tiiliskiven kokoisen kirjan: Yppäristä saisi vaikka romaanisarjan

Keskiviikkona Yppärin kyläkoululla juhlittiin juuri valmistunutta kyläkirjaa. Sen on kirjoittanut paljasjalkainen yppäriläinen Aino Helaakoski.

Vappu Kallio

Eläkkeellä oleva Pyhäjoen yläkoulun kielten lehtori Aino Helaakoski, 69, ei pelkää haasteita. Hän on tarttunut härkää sarvista ja koonnut koko Yppärin kylän historian yksien kirjan kansien väliin.

Kaikki alkoi siitä, kun Yppärin naiset kokoontuivat päiväkahville ja puheeksi tuli se, että kylästä pitäisi kirjoittaa kirja. Paljasjalkainen yppäriläinen Aino Helaakoski sai vapaat kädet kirjan tekoon. Tukea antoi kyläkirjatoimikunta.

Palasia kirjaan oli jo vuonna 2003, mutta päivätyömäiseksi kirjan tekeminen muuttui yli toista vuotta sitten.

Vappu Kallio
Aino Helaakosken Yppäri, kotikylämme -teoksen kannessa on Peltolan petäjä Rekunperältä.

Aino Helaakosken Yppäri, kotikylämme -teoksen kannessa on Peltolan petäjä Rekunperältä.

Harva tietää edes, mistä kylän nimi Yppäri tulee. Niin hassua kuin se onkin, tasamaata olevan Yppärin nimi muodostuu ilmeisesti viikinkien tai ruotsalaisten kävijöiden vaikutteiden ansiosta sanoista upp berg, "mäkeä ylös". Mäellä tarkoitetaan yli 40 metriä meren pinnan ylle kohoavaa Mäkikangasta, jossa tuuli hulmuttaa nykyisin voimaloiden lapoja.

607-sivuinen kirja käy lävitse sen, mitä Yppärissä on tapahtunut siitä saakka, kun meri velloi Yppärin nykyisen koulun paikalla ja hautaröykkiötä kasattiin Mäkikankaalla olevalle luodolle 2500 vuotta sitten.

– Olen kirjoittanut sen, mitä olen tiennyt, kuullut ja lukenut kirjoista – typistettynä, Helaakoski kertoo.

Maataloudesta eläneen kylän historiaa synkistävät sodat ja veriteot. Niistä muistuttaa Liekki-patsas. Se on pystytetty Isonvihan taistelujen ja kärsimyksen muistoksi. Ajat ovat nyt toiset: nykyisin patsaalta voi löytää paljon pokemoneita.

– Minulle oli yllätys, että 1500-luvun Yppäri oli niin hyvin järjestäytynyt. Täällä oli toistakymmentä taloa, tuulimyllyjä, vesimyllyjä, hylkeenpyytäjiä. 1600-luku oli paikallaan polkemisen aikaa, jolloin lähetettiin sotilaita Ruotsiin ja oli suuret katovuodet. 1700-luvulla oli kauheat hävitykset, jolloin surmattiin raa'asti kyläläisiä, kiteyttää kirjoittaja.

Yppärin historiasta kumpuaa kyläläisten laajalti tunnettu elämänasenne.

– Tämä kylä on kärsinyt paljon. Ja aina on noustu. Ilmankos yppäriläiset ovat sellaisia kuin ovat! Yppäriläiset lähtevät Pyhäjoelle, kun muut lähtevät kirkonkylälle tai kirkolle. Yppäriläiset olisivat tehneet oman kirkkonsa ja hautausmaansa, ja rukoushuonehan täällä on ollutkin, sanailee Helaakoski.

Kyläkirjan tekijä on joutunut karsimaan kirjan materiaalia monella tapaa. Esimerkiksi vapaussotaa tai kansalaissotaa hän ei käsittele, sillä niistä on omat kirjat.

– Onneksi se katkeruus, joka oli 50 vuotta sitten, on jo hävinnyt, hän sanoo.

Kirjaan ovat kirjoittaneet muun muassa Juhani Tuuttila, joka käsittelee vanhoja sotia, ja Matti Karjaluoto, joka on selvitellyt nimen alkuperää.

Kirjoittaja kiittää muun muassa kirjan taittajaa, Jaana Hämäläistä, ja kalastajaa ja hylkeenpyytäjää Matti Sunia, joka on palauttanut mieliin moni aiheita, joita kirjan pitää sisältää.

Kirja sisältää laajan sukututkimuksen kylän taloista. Sen siemen iti Pyhäjoen seurakunnan kirkkoherranvirastossa, missä virkailija teki sukuselvityksen osoittaakseen hallitsevansa papintodistuksen laatimisen taidot.

Aino Helaakoski on itse jatkanut sukututkimusta. Valitettavasti kirjaan eivät ole mahtuneet kaikkien kyläläisten täydelliset nimet, vaan tilanpuutteessa on jouduttu tyytymään ensimmäisen etunimen käyttöön.

Runsaasti kuvitettu kirja sisältää koulukuvat kaikista kyläkoulun luokista.

Yppärin historiaa esittelevä näyttely avautuu helaatorstaina Merimajalla.

Juttua on tarkennettu 18.5. kello 16.20. Kirjoittajana toimineen Matti Karjaluodon nimi on muutettu juttuun.

Pyhäjoen eteläisin kylä Kasitien varressa

1500-luvulla kylällä oli15 taloa: Pisilä, Lahti, Rajaniemi, Heikkilä, Anttila, Karjaluoto, Impola, Nissilä, Viirret, Kestilä, Pirkola, Grekula, Suni, Muikkula ja Koskela

1600-luvulla kylältä lähetettiin sotilaita Ruotsiin ja kärsittiin suurista katovuosista

vuonna 1567 kylällä oli taloja 13, 1650 22 taloa, 1700 jo 25 taloa, 1750 27 taloa ja 1850 jo 86 taloa

1700-luvulla kylä kärsi Isostavihasta: joukkomurha Nissilän talon luona vuonna 1716

1800-luvulla käytiin Suomen sodan taistelut Viirteessä ja Yppärissä

Lähde: Aino Helaakoski: Yppäri, kotikylämme


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: