Kristiina Tuikkala

Taittuiko jo Raahen alueen väestökato?

Raahen alueella katsellaan varovaisen toiveikkaasti ensimmäisen vuosipuolikkaan 2017 väestömuutosta. Aivan ruusukimppua ei ehkä kannata nostaa vielä pöytään, mutta satasen rikkoutumisen kunniaksi luonnonkukkia.

Kun Raahen koko seutukunta kokonaisuudessaan on ollut miinusmerkkinen jo pitkään, niin vuoden 2016 loppuun verrattuna kesäkuun loppuun oli kirjattuna plussaa 121 henkeä. Luvussa ovat syntyneet, kuolleet ja muuttaneet.

Ilahduttavaa on, että positiivinen kehitys oli alueen jokaisessa kunnassa. Myös Siikajoella, jossa moni kuntavaaliehdokas näkikin asukasmäärän kasvattamisen tärkeimmäksi tavoitteekseen. Samanlaisia tavoitteita tosin kirjattiin vaalitaiston tuoksinassa muissakin kunnissa.

Viime vuoden loppuun verrattuna Raahen asukasluku kaunistui 72:lla. Käänne on sikälikin merkittävä, että Raahen asukasluku on lasketellut alamäkeä jo pitkään. 2011 vuoden 25 652:sta väkimäärä on vähentynyt yli kuudella sadalla 25 013:een.

Siikajoella plussia kirjattiin kuutena ensimmäisenä kuukautena 23. Kesäkuulle tultaessa Siikajoella meno tosin hiipui, sillä toukokuussa väestömäärä oli kasvanut peräti 32:lla, mutta takkiin tuli siis kesäkuussa yhdeksän henkeä.

Myös Pyhäjoen väestö oli hyvässä nousussa. Kasvua kirjattiin 26 asukasta. Pyhäjoki oli kolmoskunnista ainoa, jonka väkimäärän kehitys ei mennyt minään kuukautena miinukselle. Tammikuussa tasapainoiltiin nollassa.

Tilastoa katsoessa huhti-kesäkuu näyttää mielenkiintoiselta. Mitä tapahtui huhti-touko-kesäkuussa, että luvut lähtivät nousuun, kun alkuvuosi mentiin miedolla plussalla tai peräti miinuksella?

Huhti-toukokuussa Raahessa yllettiin merkittäväänkin laukkaan, kun väkimäärä nousi toukokuussa 34:llä ja kesäkuussakin vielä 23:lla.

Raahen kaupunginjohtajaAri Nurkkala on varovaisen optimistinen ja toivoo, että kyse olisi käännekohdasta.

–Iloitsen vilpittömästi. Uskon ja toivon, että kyse on pysyvästä ilmiöstä.

Nurkkala näkee, että alueen muutkin merkit, kuten vapaana olevat työpaikat, yritysten kohentunut tilauskanta ja parantunut työllisyys antavat viitteitä siitä, että väestökehityskin pysyisi plussalla. Tosin loppuvuosi antaa varmuuden.

Nurkkala viittaa myös kaupungin työpaikkaomavaraisuuteen, jonka kautta olisi potentiaalia kasvattaa väkilukua.

Raahen tonttipolitiikan hän kehuu tukeneen kehitystä. On kasvun edellytys, että kaupungista löytyy tontteja niin teollisuudelle kuin erilaiseen asuntorakentamiseenkin.

Nurkkalan mukaan ei voida myöskään väheksyä viestintää, jolla on oma roolinsa positiivisen imagon rakentamisessa.

Raahen seudun kehittämiskeskuksen johtaja Risto Pietilä toteaa olevansa paljolti arvelujen varassa, mutta otaksuu yleisen toimeliaisuuden vaikuttaneen osaltaan myönteiseen kehitykseen. Raahen näkyminen positiivisissa yhteyksissä on myös luonut myönteistä ilmapiiriä. Elinvoiman eteen on alueella tehty työtä.

Moneen muuhun seutukuntaan tai paikkakuntaan verrattuna Pietilä toteaa Raahen alueella olevan positiiviset näkymät, mikä näkyy myös väestömuutoksissa. Miinusmerkkistä kehitystä on viimeisimmässäkin tilastoinnissa enemmän kuin positiivista.

TE-toimiston asiantuntija Marko Salmela arvelee, että väestökasvu koostuu pienistä purosista, esimerkiksi vilkkaasta asuntotuotannosta Raahessa. On hankala löytää yhtä selittävää tekijää. Vaikka työpaikkoja on auennut, ei suuria rekrytointeja ole tiedossa.

–Toivottavasti ei jää hetkelliseksi.

Tilastot puhuvat

Vuoden 2016 lopussa Raahen seutukunnan väkiluku oli yhteensä 33 564. Kesäkuun 2017 lopussa väkiluku oli 33 685.

31.12.2016 Raahen väkiluku oli 25 013 ja kesäkuun 2017 lopussa 25 085.

31.12.2016 Siikajoen väkiluku oli 5 364 ja kesäkuun 2017 lopussa 5 387.

31.12.2016 Pyhäjoen väkiluku oli 3 187 ja kesäkuun 2017 lopussa 3 213.

Kuukausittain seutukunnan väkilukumuutos verrattuna vuodenvaihteeseen: tammikuussa, 4, helmikukussa 6, maaliskuussa -6, huhtikuussa 62, toukokuussa 110, kesäkuussa 121.

Raahessa väkimäärä väheni tammi-, helmi- ja maaliskuussa yhteensä seitsemällä, mutta huhti-, kesäkuussa kasvoi 72:lla.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: