Kultakaivos elvytetään kanadalaisella pääomalla

Kanadalainen Firesteel Resources Inc. tulee sijoittamaan Laivakankaan kultaan 15 miljoonaa euroa. Sijoituksen myötä 60 prosenttia kaivosyhtiöstä siirtyy kanadalaiseen omistukseen.

Vesa Joensuu
Kultakaivos elvytetään kanadalaisella pääomalla

Koipussissa. Kultakaivos on viettänyt hiljaiseloa lähes kolme vuotta. Mutta kohta alkaa tapahtua.

Tuulikki Nousiainen

Raahen kultakaivos on horrostanut koipussissaan jo lähes kolme vuotta. Mutta lähiviikkojen aikana tilanteeseen on tulossa muutos, kaivoksen johtaja Peter Finnäs kertoo.

- Nordic Mines Marknad Ab ja kanadalainen yhtiö nimeltä Firesteel Resources ovat solmineet aiesopimuksen. Sen mukaan kanadalaisyhtiö sijoittaa kaivosyhtiöön 20 miljoonaa Kanadan dollaria, eli 14 miljoonaa euroa. Samalla kaivosyhtiö vaihtaa omistajaa siten, että 60 prosenttia yhtiöstä siirtyy kanadalaiselle yhtiölle.

Ensimmäinen miljoona on odotettavissa kuukauden sisällä. Samassa yhteydessä ensimmäiset 10 prosenttia yhtiön omistuksesta siirtyy kanadalaisille.

Firesteel Resources tunnetaan maailmalla yhtiönä, joka sijoittaa sekä jalometallien etsintään että kaivostoiminnan kehittämiseen. Yhtiön nimissä ei ole toimivia kaivoksia.

- Kaivosalan asiantuntemusta yhtiöstä kyllä löytyy, Peter Finnäs toteaa.

Täyttä tuotantoa ja ensimmäisiä kultaharkkoja joudutaan kuitenkin vielä odottelemaan.

- Tarvitaan ensinnäkin kaivostoiminnan aloittamispäätös. Sitä ei uusi omistaja ole toistaiseksi ilmoittanut. Toiminnan ylösajoon menee vähintään puoli vuotta, ja sekin on aika optimistinen arvio.

Tällä hetkellä kaivoksella työskentelee noin kymmenen henkilöä erilaisissa ympäristön valvontaan ja kunnossapitoon liittyvissä tehtävissä. Tuotantoon siirryttäessä tarvitaan noin sata työntekijää.

- Plus toiset sata työntekijää urakoitsijoiden kautta, Peter Finnäs täydentää.

Kullan hintakehitys kirkastaa omalta osaltaan kaivoksen tulevaisuuden näkymiä.

- Käänne tapahtui viime joulukuussa. Silloin hinta oli 1 140 dollaria unssilta, tällä hetkellä ollaan 1 280 dollarissa. Hinta heilahtelee päivittäin, mutta trendi on nyt selkeästi ylöspäin.

Laivakankaan mineraalivaranto on tämän hetken tutkimustiedon mukaan 24,3 miljoonaa tonnia. Kultapitoisuudeksi ilmoitetaan 1,13 grammaa tonnilta. Peter Finnäs suorittaa nopean laskutoimituksen.

- Se tekee 885 000 unssia eli 27 000 kiloa puhdasta kultaa.

Peter Finnäs myöntää odottavansa malttamattomana, että malminetsintää päästään taas jatkamaan.

- Näköpiirissä on lisää malmivarantoja. Muutaman kilometrin säteellä kaivosalueesta on useita lupaavia viitteitä kultamalmista. Myös Pyhäjoen suunnalla, linnuntietä 12 kilometrin päässä, on kiinnostava esiintymä. Lisäksi itse kaivosalueella tarvitaan lisätutkimuksia. Emme esimerkiksi tiedä vielä, kuinka syvälle kultamalmi loppujen lopuksi ulottuu.

Sivukiven ennakoitua suurempi määrä oli keskeinen tekijä, johon kaivostoiminnan alkuvaiheen kannattavuus hyytyi. Ongelmaan on kehitelty ratkaisu. Kyse on malmin esirikastuksesta, jota on testattu lupaavin tuloksin.

- Menetelmä perustuu optiikan avulla tapahtuvaan lajitteluun. Kulta on sitoutuneena kvartsijuonteisiin, jotka tunnistetaan lasersäteen ja kameroiden avulla. Murskatut kivet joissa näitä kvartsijuonteita ei ole, siirretään saman tien pois, eivätkä sivukivet ole kuormittamassa varsinaista rikastusprosessia läheskään yhtä paljon kuin tähän saakka.

Esirikastuksen mahdollistavaa investointipäätöstä ei ole vielä tehty. Kyse tulee olemaan miljoonien hankkeesta.

- Sekin ratkaisu jää uuden omistajan käsiin, kaivoksen johtaja Peter Finnäs toteaa.

Kulta- muistoja

Tuulikki Nousiainen ”Relletin sydänmailla asui aikoinaan Matti Pietarila -niminen mies. Hänet tunnettiin hyvänä kirvesmiehenä. Kaikkina vapaahetkinään Matti oli armottoman innokas malminetsijä. Hän koulusi kaikki lähitienoot malmivasaransa ja reppunsa kanssa. Kerran sitten Matti oli nähnyt unen: iso kultasuoni, ainakin tynnyrin vahvuinen, löytyi Piehinkijoen varresta. Kultasuoni jatkui poikkimaisin Kopsan kylän kautta kohti Rellettiä ja Matin kotimökkiä.”

Näin muisteli Kopsassa asuva Paavo Mathlin Raahen Seudussa kuusi vuotta sitten.

Vuonna 1980 raahelainen Pentti Jämbäck oli näätäjahdissa Laivakankaan maastossa. ”Seurasimme tuoreita jälkiä vastasataneessa lumessa. Yllättäen näätä oli kiertänyt ison kivilohkareen, joka oli ruosteisen ja ruman näköinen. Kopaisin kaikessa kiireessä lohkareesta näytteen reppuuni.”

Jämbäckin lähettämän näytteen kultapitoisuus oli 15 grammaa tonnia kohti. Myöhemmin asiantuntijat arvioivat, että tuossa näädän avulla löytyneessä ensimmäisessä lohkareessa oli kultaa yhden henkilöauton arvosta.

Kaivoksen rakentaminen aloitettiin keväällä 2010. Ensimmäinen kultaharkko päästiin valamaan 27. joulukuuta 2011.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: