Lahjoitukset auttavat säätiöiden tekemää luonnonsuojelutyötä

Luonnonperintö-säätiö on suojellut Saarikoskella 92 hehtaarin alueen. Sinne on tehty luontopolku, joka avautuu yleisölle ensi keväänä.

Ari-Pekka Auvinen
Lahjoitukset auttavat säätiöiden tekemää luonnonsuojelutyötä

Ruskosuohaukan säännöllinen pesintä vuodesta 2013 alkaen on osoittanut, että Karjoneva on merkittävä lintupaikka. Ruskosuohaukka kasvattaa poikasensa etenkin sorsa- ja kahlaajalintusaaliiden turvin. Sen pesintä ei onnistu, jos saalista ei ole runsaasti.

Vappu Kallio

Luonnonsuojeluun erikoistunut säätiö, Luonnonperintösäätiö on hankkinut Konttikankaan ja Karjonevan suojelualueeksi kahdessa eri vaiheessa.

Ensin vuonna 2005 säätiö osti noin 48 hehtaarin Konttikankaan, josta noin puolet on metsää ja puolet ojittamatonta rämettä. Marraskuussa 2011 säätiö osti Karjonevan länsilaidalta noin 44 hehtaaria entistä turpeennostoaluetta.

Ari-Pekka Auvinen
Tältä Karjoneva näytti elokuussa 2013. Turpeennostoalueelle on muodostunut kosteikko.

Tältä Karjoneva näytti elokuussa 2013. Turpeennostoalueelle on muodostunut kosteikko.

Luonnonsuojelusäätiöt toimivat lahjoitusvaroin, joita ne saavat yksityisiltä ja yrityksiltä. Karjonevan suojelua oli rahoittamassa muun muassa Turveruukki. Se lahjoitti ostohinnasta puolet.

Karjonevan ostoa hoiti Luonnonperintösäätiön palveluksessa oleva Ari-Pekka Auvinen. Hänen mukaansa alueelle on tehty luontopolkua ja lintujen katselupaikkaa.

–Siellä on paljon nähtävää, hän kertoo.

Ari-Pekka Auvinen
Karjoneva toukokuussa 2015. Vettynyt suo vetää puoleensa vesilintuja. Niitä voi tarkkailla ensi kesänä paitsi luontopolulta, myös lintujen katselupaikalta.

Karjoneva toukokuussa 2015. Vettynyt suo vetää puoleensa vesilintuja. Niitä voi tarkkailla ensi kesänä paitsi luontopolulta, myös lintujen katselupaikalta.

Maiden lahjoittaminen suojeluun ei ole yleistä, mutta sitä tapahtuu. Yleisempää on jyllätä metsät tehometsätalouden keinoin metsäteollisuuden käyttöön.

–Metsien suojelu on heikkoa Raahen kaupungin alueella. Peltomaanperältäkin katosi hienoja kuusivaltaisia metsiä, mainitsee Auvinen.

Hänestä Raahen saaristometsät kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan luontohelmiin.

–Raahessa on menetelty hienosti säästämällä saaret Natura-alueena. Mutta tukkipuumetsää on suojeltu tosi vähän.

Ari-Pekka Auvinen
Karjonevan tyyppikahlaajalintu on liro.

Karjonevan tyyppikahlaajalintu on liro.

Luontoa voi suojella kuka tahansa. Esimerkiksi espoolainen suurmetsänomistaja Timo Kujala lahjoitti joulukuussa 600 hehtaaria erämaa-alueita suojeluun osana Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa. Se oli mieluinen lahja täkäläisillekin luontoihmisille ja hillastajille, sillä joukossa on 300 hehtaaria pudasjärveläistä hillasuota.

–Valtion lupaus suojella kaikkia lahjoituksia vastaava määrä omia alueitaan vaikutti keskeisesti suojelupäätökseeni, kertoo Kujala.

Timo Kujala, joka on luonnon monimuotoisuutta säilyttävään metsäpalveluun erikoistuneen Arvometsä Oy:n perustajajäsen, on saanut Suomen luonnonsuojeluliiton Ympäristöavaus-palkinnon avohakkuupakon pysäyttämisestä.

Monet tekivät lahjoituksia osana Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa. Joukossa ovat runoilija Eeva Kilpi ja Lahden kaupunki ja monet yksityisyyttään varjelevat luontoihmiset, kuten vaatimattomasti Marja ja Jorma Valkeakoskelta ja Antero Raaseporista.

Konttikangas ja Karjoneva

Siikajoen itäosassa Saarikoskella oleva luonnonsuojelualue, jonka luontopolku avautuu yleisölle toukokuussa.

Alueen on suojellut Luonnonperintösäätiö, joka ostaa lahjoitusvaroin luonnonalueita ja rauhoittaa ne pysyvästi. Säätiöllä on 70 suojelualuetta Inarista Porvooseen. Säätiö toivoo voivansa laajentaa luonnonsuojelualueitaan maakaupoin.

Konttikankaaseen kuuluu kuusivaltaista yli satavuotiasta metsää, missä puut ovat paksuja ja korkeita. Paikoin puiden varjossa vallitsee koskemattoman luonnonmetsän tunnelma.

Puolet Konttikankaasta on ojittamatonta rämesuota, missä rahkasammalpatjoilla kasvavat tupasvilla, suopursu, vaivaiskoivu ja vaivero.

Karjonevaa on ennallistettu turpeenoton jälkeen kosteikoksi. Sen ympäristön soista yli 80 prosenttia on ojitettu metsätalouden tarpeisiin.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: