Linnut risteilevät sinne sun tänne

Osa on jo muuttomatkalla, osa hautoo vielä. Muutamat käyttäytyvät ihan kummallisesti.

Arkisto/Kari Mankonen
Linnut risteilevät sinne sun tänne

Isojen pökäleiden pusertajiin pitänee ruveta pikkuhiljaa sopeutumaan myös Raahen leveysasteilla. Valkoposkihanhia on ollut enimmillään 58 linnun kokoonpano.

Tuulikki Nousiainen

Siikajoen Vartin alue on menettänyt arosuohaukkansa, mutta Raahen rannat ovat saaneet kymmenittäin valkoposkihanhia. Siinäpä yksi tiivistelmä vuoden 2017 lintukesästä.

Enimmillään valkoposkihanhia majaili Maivaperän ja Lapaluodon edustalla 58 linnun lössi. Aina välillä tehtiin maihinnousuja.

–Luulin että koirat ovat käyneet jättämässä pökäleitään, niin mahdottoman tuhtia tavaraa se oli, kalamyyjä Hilkka Rahtula ihmettelee jälkikäteen.

Lintuharrastaja Henri Ukonahon mukaan parvessa oli peräti 30 tämän kesän poikasta.

–Tarkoittaa sitä, että valkoposket ovat pesineet jossakin lähettyvillä. Samaan aikaan Pattijokisuulla oleskeli 14:n parvi, josta nuoria oli 6. Eli kyllä valkoposket ovat tulleet jäädäkseen. Nyt valkoposket ovat häipyneet rannan tuntumasta, mutta tuskinpa ne vielä kovin kaukana ovat.

Arosuohaukka ei ole pesinyt Vartin tuulipuiston alueella enää kahteen vuoteen.

–Emme löytäneet myöskään sinisuohaukkaa. Ainoa isompi pesijä tuulipuiston alueella oli korppi, lintuharrastaja toteaa.

Lumijoella pesinyt arosuohaukka sai kesällä GPS-paikantimen. Arosuohaukka lähti muuttomatkalle jo 2. elokuuta, mutta otti kurssin suoraan pohjoiseen.

–Tällä hetkellä se on Käsivarren Lapissa, jossa se on viihtynyt jo useamman päivän. Arosuohaukalle on annettu nimi Letto ja sen liikkeitä voi seurata netissä osoitteesta www.luomus.fi/fi/arosuohaukat

Hyönteissyöjien pesimämenestystä voi vielä toistaiseksi vain arvailla. Kuvan keltavästäräkit, jotka on kuvattu Pattijokisuulla, olivat iloinen yllätys.

–Kevätmuuton aikana en päässyt näkemään keltaväiskejä ensinkään. Mutta vielä niitä jossakin siis asustaa. Kottaraisia olen nähnyt tänä kesänä Pattijokisuun alueella ainoastaan kerran. Pääskytkin ovat olleet vähissä. Jotkut puhuvat jo kannan romahduksesta, lintuharrastaja pohtii.

Sepelkyyhkyjen metsästys alkoi 10. elokuuta torstaina. Ajankohta on monen lintuharrastajan arvion mukaan liian varhainen.

–Tiedossa on, että osa sepelkyyhkyistä vasta hautoo, koska menossa on toinen pesintä. Osalla kyyhkyistä on pesäpoikaset. On ikävää, jos poikasilta ammutaan emo, Henri Ukonaho miettii.

Sepelkyyhky on lajina elinvoimaiseksi luokiteltu.

Merihanhia on liikkeellä runsaasti. Niiden vuorokausirytmi ihmetyttää lintuharrastajia.

–Hanhet lentävät suurina parvina iltaisin pelloille syömään ja yöpymään. Aamulla ne sitten lentävät merenlahdelle, jossa viipyvät päivän ajan. Tavallisesti suunta on juuri päinvastoin: päivät syödään ja yöksi mennään merelle.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: