Meri jälleen Raahen keskipisteenä - Pooki Flakkaa tarjosi kaikille jotain

Raahen rannoille saapui suuren maailman markkinatunnelmaa. Raahen Meripäivät tarjosi kaikille jotain, kaipasi sitten nykyajan toimintaa tai entisajan yksinkertaisuutta.

Fatima Mattila
Meri jälleen Raahen keskipisteenä - Pooki Flakkaa tarjosi kaikille jotain

Oulun miekkailuseuran miekkailuvalmentajat Teemu ja Samuel Tokola esiintyvät kesätapahtumissa merirosvoina. Esitysten välissä yleisö sai kokeilla miekkailua. Lapsia se riemastutti ja uskaltautui mukaan jopa muutaman vanhempikin.

Fatima Mattila

Järjestysmies viittoo vierailijoita parkkipaikan suuntaan. Ilmassa leijuu tuoksuja ja ihmisiä kävelee kohti Rantatoria. Juontajan ääni kajahtaa kaiuttimista varmistaen, ettei yksikään ohjelmanumero mene sivu suun. Pooki Flakkaa - Raahen Meripäivät ovat täydessä käynnissä.

Ohjelmassa on kissanristijäiset. Kolme vuotta sitten laivakissa vieraili ensi kertaa Meripäivillä. Kissalle piti kuitenkin saada nimi ja viime kesänä se urakoi jakaen kilpailukuponkeja, jolla vierailijat saivat ehdottaa kissalle nimeä.

Tänä kesänä laivakissa sai vihdoin nimekseen Lalli, ja ristiäisiä vietettiin juuri Meripäivillä. Nimen lisäksi tänä vuonna kissa löysi itselleen kaveriksi laivarotan, jonka nimen löytämiseksi julistettiin nimikisa.

Torialueen takaa kuuluu pauketta. Hattupäinen mies pumppaa ilmaa suurella palkeella. Pöydällä on rivi emännänpuukkoja ja rautaisia koukkuja, pöytään nojaa komea miekka.

Seppä Reijo Grekula on tullut Oulaisista takomaan rautaa. Palje on valmistettu itse, eikä seppä ole samanlaista nähnyt muualla vaikka seppäharrastus on Suomessa vilkastumassa.

–Kun aloitin kolmekymmentä vuotta sitten, oli paljon vähemmän seppäharrastajia, Grekula kertoo.

Meripäiville seppiä tuli kaksi. Grekulan takana hiilloksen ääressä hikoilee ylikiiminkiläinen Jussi Kaverinen, joka on tuonut näytille takomiaan koriste-esineitä.

Fatima Mattila
Seppä Reijo Grekula pumppaa ilmaa vanhanajan palkeeseen.

Seppä Reijo Grekula pumppaa ilmaa vanhanajan palkeeseen.

Seppiä vastapäisen teltan sisällä on kummallinen rakennelma. Ruukkilaiset Klaus ja Jukka Kauppinen kertovat, että muotin päälle yhteen liimatuista puun pätkistä syntyy kanootti, jonka mitat ja malli ovat 1880-luvun Pohjois-Amerikasta.

Veneverstasta pyörittävät isä ja poika kertovat, että kanootti on ensimmäinen, jonka he tekevät omaan käyttöön. Rungon pitäisi valmistua meripäivien aikaan, jonka jälkeen se vielä pinnoitetaan. Ehkä kanootti nähdään ensi vuonna vesillä Meripäivien aikaan?

Väkeä kiiruhtaa lähemmäs rantaa, ja muhkeiden pensaiden vierestä kuuluu kiljahduksia. Merirosvot ovat hyökänneet Raaheen!

Katalat oululaiset merirosvot Ruskeaparta ja Viiksivaha saavat kuitenkin vastaansa joukon urheita raahelaisia lapsia, jotka eivät säästele miekaniskujaan puolustaessaan kotirantojaan. Onneksi lasten miekat ovat vaahtomuovia, eikä kukaan loukkaannu.

Lopulta merirosvot kuitenkin nappaavat oikeat miekat käsiinsä ja saavat taistella toisiaan vastaan tosissaan. Epäselväksi jää, kumpi voittaa.

Fatima Mattila
Laivakissa ristittiin kissanristiäisissä Lalliksi ja nyt sen uudelle ystävälle laivarotalle etsitään nimeä.

Laivakissa ristittiin kissanristiäisissä Lalliksi ja nyt sen uudelle ystävälle laivarotalle etsitään nimeä.

Merirosvoseikkalun jälkeen on hyvä suunnistaa Komerssin vanhan ajan markkinoille. Toini Jussinniemi katselee ohikulkevia ihmisiä hymyillen.

–Viime kesään verrattuna täällä on enemmän kauppiaita ja ostavaa väkeä. Ihana nähdä paljon ihmisiä, Jussinniemi tuumaa.

Hän kertoo, että ettei kesällä halua olla Raahesta pois millään. Tapahtumia on paljon, jos vaan viitsii hakea ja säät suosivat.

Markkinahulinan keskellä silmiin pistävät kaksi tuohihattupäistä myyjää. Irmeli ja Heikki Pelttari ovat tarjoavat pikkuleipämaistiaisia, jotka on leivottu Irmelin isoäidin reseptillä leivinuunissa.

Pariskunta kertoo elävänsä luonnosta ja siitä ei ole epäilystäkään heidän kojua katsoessa. Katossa roikkuu saunavihtoja ja pikkuleivät on pakattu tuohirasioihin.

Fatima Mattila
Irmeli ja Heikki Pelttarin myyntikoju oli kuin suoraan menneisyydestä.

Irmeli ja Heikki Pelttarin myyntikoju oli kuin suoraan menneisyydestä.

Rauhallisempaa menoa on tarjolla Thompsonin rannassa, jossa ratkotaan Raahen onkimestari vuosimallia 2017 jo kolmatta kertaa. Kesäisin onkikilpailuja kiertävä Eero Mustala on tullut mukaan Kärsämäeltä asti.

–Tuulee niin paljon, ettei onkia tahdo saada veteen. Joskus olen voittanut, mutta tänään en voita. Naapuri tuossa sai kilon lahnan, Mustala tuumaa.

Raahelaisveljekset Topias ja Julius Ylikulju kertovat, että kala syö huonosti. Viime vuonna parivaljakolle irtosi voitto ja kolmossija lastensarjassa, mutta tänä vuonna ne vaihtuivat neljänteen ja kahdeksanteen tilaan.

Nuorten sarjan voitti Jori Hartikka, joka saalisti neljän tunnin aikana reilut puoli kiloa. Naisten sarjan voittajaksi selvisi Marjatta Tapio Ylivieskasta reilulla kilolla ja miesten sarjan voitti ylivoimaisesti oululainen Eero Ojalehto, joka sai yli kolme kiloa kalaa.

Museon viereiselle laiturille ilmestyy kaksi henkilöä, jotka ovat pukeutuneet märkäpukuihin ja peruukkeihin. Kaksikon ympärille kerääntyy yleisöä. Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vesiturvallisuuskampanjan Viisaasti Vesillä: Pelastu ja Pelasta -kiertueen esitys alkaa.

Esiintyjät opastavat ja muistuttavat, miten vesillä liikutaan turvallisesti. Näytöksestä ei huumoria puutu ja yleisö nauraa, kun kaksikko yrittää selviytyä erilaisista vaaratilanteista.

Mies lähtee uimaan, mutta ei jaksakaan uida ja saa krampin. Laiturille jäänyt nainen heittää miehelle eri pelastusvälineitä huonoin tuloksin. Onneksi esityksen juontaja ohjaa parivaljakkoa ja mies pelastuu.

Fatima Mattila
Viisaasti Vesillä -kiertue kiertää tapahtumissa ympäri Suomen muistuttamassa ja opastamassa vesiturvallisuudesta. Esityksestä ei huumoria puuttunut.

Viisaasti Vesillä -kiertue kiertää tapahtumissa ympäri Suomen muistuttamassa ja opastamassa vesiturvallisuudesta. Esityksestä ei huumoria puuttunut.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: