Pro Raahe -palkittu Pekka Männistö: Raahessa on kulttuuria ähkyyn asti

Pekka Männistö palkittiin itsenäisyyspäivänä Pro Raahe -mitalilla tunnustuksena merkittävästä elämäntyöstä raahelaisen musiikkielämän ja kulttuurin kehittämiseksi.

Vesa Joensuu
Pro Raahe -palkittu Pekka Männistö: Raahessa on kulttuuria ähkyyn asti

Pekka Männistö toivoo Raaheen kamarimusiikkisalia. Sellainen voisi olla vaikka pääkirjaston näyttelytila. –Ei kaiken tarvitse aina olla suurta. Pieniä ryhmiä esiin ja vaikkapa poikkitaiteellisesti, Pekka toivoo.

Sari Jaatinen

Pekka Männistön juuret soivat.

Hän syntyi Merijärvellä, Kalaputaan koululla, jossa äitinsä harjoitutti sekakuoroa seinän takana kerran viikossa.

Tietyt lapsuusajan kuorolaulut vastaavat voimakkaasti omaan itseen, vaikkapa Laulu Vuokselle.

Mahtavasti, voimakkaasti, Saimaan aallot vyöryy Vuoksessa... ja muut nuorisoseuralaisten laulut, Pekka naurahtaa.

Perhe muutti vuonna 1952 Pattijoelle, josta äiti oli kotoisin. Asetuttiin Jokelaan ja äiti tarttui taas nuorisoseuran kuoronjohtajan puikkoon. Isä seisoi kuorossa laulamassa kauniilla tenorillaan.

Laulamista on riittänyt Pekallakin. OKL:ssa oli iso kuoro ja Oulun kamarikuorossakin tuli laulettua. 70-luvun lopulla Pekka palasi Raaheen Paavolan ja Saarikosken koulujen kautta. Musiikkiluokat perustettiin Pitkänkarin koululle Jukka Moilasen johdolla ja seuraavana vuonna Pekka sai musiikkiluokat Keskuskoululle.

Kopsakankaan Rauno ja Aallon Risto totesivat, että otetaan vuorovuosina musiikkiluokkalaisia Keskuskoululle ja Pitkäänkariin.

Musiikkikasvattajana ja opettajana Pekka on pyrkinyt saamaan 3.–6.-luokkalaisista hyviä musiikin ja taiteen kuluttajia.

–Se tarkoitti määrätietoista viikottaista harjoittelua. Jos latvaan aikoo päästä, on lähdettävä tyvestä. Toisilla se ottaa lujempaan, toisilla taas oli potentiaalia enempäänkin.

Opetussuunnitelma oli laadittu niin, että tietty tulos täytyy saavuttaa, kuten alkuvaiheessa teoriaopintoja kaksi kolmasosaa.

Lapset eivät Pekan mielestä onneksi ymmärrä, että jokin asia on vaikeaa.

–Omat rajansa täytyi toki ymmärtää. Oikeastihan minä olen kansakoulunopettaja, mutta oma halu ja työ opetti tekijäänsä, Pekka hymyilee.

Kuorolaululla oli tietty paikkansa musiikkiluokkien opetuksessa. Siinä Pekka näki tärkeänä kollektiivisen, yhteisen tekemisen ja ongelman ratkaisun.

–Ongelma oli jonkin laulun oppiminen. Sitä toistetaan ja toistetaan ja ratkotaan sitä ongelmaa. Myöhemmin, kun olen kysynyt oppilailta mitä he pitivät musiikkiluokkien tärkeimpänä antina, se ei ollutkaan se laulettujen laulujen määrä, vaan esiintymistottumus. Vaikka miten kamalasti jännitti, oli esiinnyttävä isolle yleisölle. Se on iso pohja tulevaisuutta varten.

Pekka on kulttuurin suurkuluttaja. Pelkkä työ ei ole koskaan riittänyt hänelle elämän sisällöksi, vaan taiteista on päästävä sekä nauttimaan että itse tekemään.

–Kulttuuria on Raahessa tarjolla ähkyyn asti.

Raahesalilla on ollut ratkaiseva merkitys kulttuuritarjonnan kasvussa. Sali on ollut Pekalle sekä elämysten kokemisen paikka, että esiintymisareena. Salissa tosin alkaa ilmetä remontin tarvetta.

–Jostakin on saatava rahat siihen, että sali saadaan entistä ehommaksi ja akustiikkalevyjen siirto sähköiseksi. Levyjä ei voi tällä hetkellä liikuttaa ollenkaan, sillä niissä on putoamisvaara.

Myös salin valaistukseen Pekka toivoo alaramppeja ja sähköisempää liikuteltavuutta.

–Erittäin hienoa, että meillä on Raahesali. Ja erityisen hienoa on, että Brahe Classica möi tänä vuonna niin hyvin, ettei tarvinnut hävetä.

Brahe Classicassa Pekka on ollut mukana sen perustamisesta lähtien, samoin kamarikuoro Vox Mariksessa. Raahen Laulu ja Raahen Mieslaulajat ovat niin ikään saaneet vuosikauden vahvistusta Pekan komeasta äänestä.

–Hienoa, että olemme saaneet pitää Mihkel Kolditsin Raahen Laulun ja Mieslaulajien johtajana. Isot kaupungit imevät johtajat. Ei yksi Pauli Ylitalo tai Heli Väisänen kaikkeen repeä.

Ilahduttavia kulttuurisignaaleja pulpahtelee Raahessa koko ajan esiin. Pekka iloitsee Raahen Musiikkiopiston Raahe Sinfonietta -kokoonpanosta ja Kolditsin johtamasta uudesta, vielä nupullaan olevasta poikakuorosta.

–Huolenaihe on puhallinorkesteri. Jos puhaltajat siirtyvät Raahe Sinfoniettaan, kauanko jaksetaan pitää orkesteria pystyssä?


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: