Saarikosken ihme: Kylä, jolla on kaunis maisematie, profiloituu luonnonmetsiin

Saarikosken luonnonkauniin kylän ihmeeseen sisältyy nyt jo viisi metsänsuojelualuetta. Yksi niistä on Hildin metsä.

Ari-Pekka Auvinen
Saarikosken ihme: Kylä, jolla on kaunis maisematie, profiloituu luonnonmetsiin

Tältä näyttää Hildin metsä Siikajoen Saarikoskella. 120 vuotta koskemattomana ollut metsä on nyt suojeltu ikiajoiksi.

Vappu Kallio

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö on suojellut 11,6 hehtaaria Saarikosken vanhaa metsää osana Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa.

Uusi luonnonsuojelualue sijaitsee Hakkaraisenkankaalla Mankisenojan varrella, ja se on saanut lahjoittajansa mukaan nimen Hildin metsä.

Suojelu saatiin toteutettua pääkaupunkiseudulla asuneen Hilda Paanasen tehtyä testamenttilahjoituksen säätiölle. Hänen toiveenaan oli sijoittaa hänen edesmentyään hänen asunnostaan saadut varat luonnonsuojelualueeseen.

Säätiö osti rahoilla muun muassa tämän maa-alueen, joka on kuulunut Saarikosken mahtitilan, Hyrylän tilan maihin.

Ari-Pekka Auvinen
Suojan Hakkaraisenkankaalta saivat ne arviolta 4 000–5 000 eliölajia, jotka asuvat juuri tässä metsässä.

Suojan Hakkaraisenkankaalta saivat ne arviolta 4 000–5 000 eliölajia, jotka asuvat juuri tässä metsässä.

Hildin metsä on säästynyt metsänhakkuilta arviolta 100–120 vuoden ajan. Säätiön puolesta kaupat tehneen luonnonsuojeluasiantuntijan Ari-Pekka Auvisen mukaan luonnonmetsä on sijainnut syrjässä vauraan tilan muista maista ja säästynyt tukkipuuhakkuilta. Perinnönjaon jälkeenkin se on unohtunut omistajaltaan.

–Vaikka Saarikoski on minulle tuttua, en ollut koskaan aiemmin käynyt siellä. Olin hämmästynyt, että tällainen alue kauttaaltaan tasaikäistä metsää oli säästynyt täysin koskemattomassa tilassa, kertoo Auvinen.

Hildin metsässä voi kokea, miltä metsä näyttää, jos ihminen ei ole koskenut siihen.

–Hakkaraisenkangas on tosi hienoa metsää. Siellä käynti on sukellus menneisyyteen. 120-vuotiaana puut ovat vieläkin keskenkasvuisia, 25-metrisiä. Ne kasvavat vielä parisataavuotiaiksi.

Ari-Pekka Auvinen
Katkenneet ja lahoavat puut tarjoavat elinympäristön kymmenille uhanalaisille eliöille.

Katkenneet ja lahoavat puut tarjoavat elinympäristön kymmenille uhanalaisille eliöille.

Auvinen myöntää, että Hildin metsän kauneus ei ehkä avaudu kaikille. Joku voi nähdä Hakkaraisenkankaassa karmeasti ränsistyneen metsän.

Biologin näkökulmasta Hildin metsä tarjoaa suojapaikan kymmenille harvinaistuneille lajeille, jotka elävät lahopuiden turvin. Monet niistä ovat sieniä, koppakuoriaisia, sammaleita ja jäkälää.

–Suomessa tunnetaan 50 000 eliölajia. Niistä jopa kymmenesosa, 4 000–5 000, elää lahopuulla. Lahoava puuaines ylläpitää monipuolista ja rikasta eliöstöä, joka on uhanalaistunut. Hildinmetsät ovat niitä pieniä saarekkeita, jossa ne säilyvät.

Saarikosken kylällä Siikajoen itäosassa ajatellaan luontoarvoja.

–Siellä on 5 yksityistä suojelualuetta. Se on Saarikosken pieni ihme. Ne kaikki ovat tulleet vapaaehtoisesti suojeluun. Kahdelle maksettiin Metso-ohjelmasta suojelukorvaus, kertoo Auvinen.

Hänestä suojelumetsiä on Saarikoskella niin monta, että niillä on ekologisesti merkitystä.

–Niiden keskellä kulkeva Hoikanrannantie on Siikajoen kaunein tie, ja on ajateltu, että sitä haettaisiin maisema- tai museotieksi, kertoo Auvinen.

Suurin alueista on luonnonsuojelualueiden ylläpitoon erikoistuneen Luonnonperintösäätiön suojelema Konttikankaan-Karjonevan metsä- ja suoalue. Se on kooltaan noin 92 hehtaaria.

Käyrälän tilan maita on suojeltu karkeasti arvioiden parikymmentä hehtaaria ja Tervolan noin 11 hehtaaria. Lisäksi Ari-Pekka Auvinen on suojellut kylällä 4 hehtaaria omistamaansa metsää.

Metsän hakkaamisen lisäksi muun muassa ojien perkuu, maanotto ja moottoriajoneuvoilla ajo on kielletty Hildin metsässä. Metsästystä ei sallita. Jokamiehen oikeudet ovat voimassa eli marjojen ja sienten poiminta sallittu.

–Alue on nyt loppuiäksi rauhoitettu hamaan tulevaisuuteen luonnon omaksi alueeksi, kertoo Suomen Luonnonsuojelun Säätiön puheenjohtaja Sirkku Manninen.

Hänen mukaansa säätiö ei yleensä osta suojelumetsiä vaan harrastaa luonnonsuojelun tutkimuksen tukemista. Hilda Paanasen testamentin ehdot saivat säätiön tekemään poikkeuksen.

Hildin metsään ei ajeta autolla.

–Joskus on parasta, että paikka saa olla aivan omassa rauhassa, sanoo Auvinen.

Säätiö sai hankittua Hilda Paanasen varoilla Saarikosken Hakkaraisenkankaan lisäksi lähes 200 hehtaaria Kivisuota Muhoksen ja Utajärven rajalta.

Kivisuo on yksi Suomen luonnonsuojeluliiton valitsemasta sadasta uhatusta luontohelmestä.

Sekä Hildin metsä että Kivisuon suojelumetsä on liitetty osaksi valtion käynnistämää Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa.

Utajärven kunta ja Fortum liittyivät lahjoituskampanjaan ja rauhoittivat nekin maitaan Kivisuolta.


Lue myös nämä


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: