Kristiina Tuikkala

Kiinteistökaupoissa ja vuokraustoiminnassa vaadittavat energiatodistukset herättävät kysymyksiä ja kummeksuntaa. Heinäkuun alussa laki laajeni käsittämään miltei kaikkia kiinteistöjä ikään katsomatta. Harva kiinteistöalan ammattilainenkaan liputtaa täydellä energiatodistusten puolesta.

Kahvipöytäkeskusteluissa on arvuuteltu, onko kyseessä jälleen yksi verovalmistelu valtion tai kunnan kassan täyttämiseksi autojen päästömaksujen tapaan. Mitä energiasyöpömpi kiinteistö sitä suuremmat käyttömaksut.

Raahen OP-Kiinteistökeskuksen kiinteistövälittäjä Teuvo Mattila naurahtaa, että ainakaan asiakkaat eivät tähän mennessä ole tulleet kyselemään energiatodistuksia.

–Yksi kymmenestä voi kysyä.

Paljon enemmän kiinnitetään huomiota todelliseen kulutukseen.

–Ensimmäinen kysymys on, paljonko menee sähköä, kaukolämpöä tai öljyä.

Pitkän linjan ammattilainen epäilee energiatodistuksen merkitystä, kun kukaan ei osto- tai vuokrauspäätöksiään tee sen perusteella. Mattila toteaa, että monen mielestä kyse on pelkästään rahastuksesta vailla erityistä hyötyä.

–EU:stahan nämä tulee ja me suomalaiset noudatamme niitä kirjaimellisesti.

Omaisuuttaan myyvälle energiatodistus tietää 350-500 euron lisäkustannusta. Myös todistuksen rekisteröinnistä Araan pitää maksaa vielä vajaa kymppi.

Raahen alueen volyymista ei ole tarkkaa tietoa, mutta pelkästään toteutuneita kiinteistökauppoja löytyy Aran tilastoista vajaa sata vuoden ajalta. Vuokraustoiminta on erikseen ja energiatodistusta vaaditaan myös uudisrakennuksille. Se on rakennusluvan yksi ehto.

Vaatimus energiatodistuksesta ei ole vain kuollut lakipykälä, vaan Ara myös valvoo sitä. Sanktioina voi olla huomautus tai uhkasakko.

Kodinajan kiinteistövälittäjäyrittäjä Pasi Siuvatti on jokseenkin samoilla linjoilla kollegansa kanssa. Moni pitää luokitusta ylimääräisenä rahanreikänä.

–Onko yksikään vielä kysynyt... Ainakaan vielä sillä ei ole merkitystä.

Myös Siuvatin näytöissä kysytään ennemmin sähkön ja kaukolämmön kulutusta. Hän ihmetteleekin, mitä ostajalle ylipäätään kertoo asunnon energialuokka C.

Siuvatti on törmännyt myös outouteen, jossa vuonna 2003 valmistuneen rivitalon energialuokka oli D ja vuonna 1970 valmistuneen kerrostaloasunnon luokka B. Olisi voinut ajatella, että vanhemman asunnon luokitus näyttäisi heikompaa energiatasetta, mutta ei.

Energialuokituksia Raahen alueella tekevä rakennusinsinööri Kristian Hyväri Svapasta myöntää, ettei ostopäätöksiä tehdä energiatodistusten perusteella. Kauppaa ratkaistaessa painavat muut seikat.

Hän näkee todistukset ohjaavina. Ne antavat neuvoja, mitä voi järkevästi tehdä parantaakseen energiatehokkuutta. Hyväri painottaa sanaa järkevä, sillä esimerkiksi 50 000 euron arvoiseen kiinteistöön tuskin kannattaa tehdä yli 100 000 euron investointeja energian säästämiseksi.

Kokemuksensa perusteella Hyväri sanoo, että monesti on käynyt mielessä, että energiatodistuksen olisi voinut hakea kiinteistölle jo aiemmin. Pienillä toimenpiteillä olisi jo ehtinyt saada säästöä.

Todistus perustuu talon teknisiin ominaisuuksiin, ei sen käyttöön. Lopullinen energiankulutus vaikkapa perheen koosta tai kulutuskäyttäytymisestä.

Raha pyörii myös energialuokittajien koulutuksessa.

Auktorisoitavat luokittajat hankkivat opintomateriaalin ja osallistuvat maksulliseen tenttiin, joka on lakiin perustuvasta rakentamismääräyskokonaisuudesta. Ilmainen ei ole Aran varmentama kymmenen vuoden todistuskaan.

Raahen alueella on puolen kymmentä energiatodistusten antajaa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: