Tuulikki Nousiainen

Raahen terästehtaan uusi isäntä, SSAB:n toimitusjohtaja Martin Lindqvist on saapunut Raahen terästehtaalle esittelemään suunnitelmia, jotka toteutuessaan tulevat mullistamaan teräksen valmistuksen.

–Olemme kehittämässä aivan uudenlaista teknologiaa, jossa hiili ja muut fossiiliset polttoaineet korvataan vedyllä ja uusiutuvalla sähköllä.

–Jos hankkeemme menestyy teollisessa mittakaavassa, se mullistaa koko terästeollisuuden, Lindqvist jatkaa.

Raudan valmistus on tapahtunut koko historiansa ajan hiilen avulla. SSAB:n hankkeessa hiilen käyttö halutaan korvata vetykaasulla ja uusiutuvalla sähköllä.

SSAB:n tavoitteena on aloittaa hiilivapaan terästuotannon pilottikokeet lähiaikoina, mahdollisesti jo ensi vuonna. Aikaväli 2025-2035 on varattu havainnollistaviin kokeisiin tuotantolaitoksissa. Lopullinen etappi on asetettu vuodelle 2045.

Kehitysjohtaja Kari Ojala SSAB:n Raahen tehtaalta suhtautuu hankkeeseen avoimen optimistisesti.

–Uudistus on täysin mahdollista, mutta sen toteuttaminen ja saattaminen teolliseen mittakaavaan tarvitsee paljon aikaa. Näkymät ovat houkuttelevat, sillä onnistuessaan fossiilivapaa tuotanto nostaa kilpailukyvyn aivan uudelle tasolle.

Tällä hetkellä SSAB:n masuunit lukeutuvat maailman parhaimpiin, kun mittapuuna on hiilidioksiditehokkuus. Toisin sanoen rautatonnia kohden käytetään vähemmän hiiltä kuin muilla tehtailla. Tämä ei kuitenkaan enää riitä.

–Hiilen käytön vähentämisen tie on kuljettu loppuun, sillä olemassa olevalla tekniikalla ja menetelmillä ei päästöjä voida enää vähentää, Kari Ojala muistuttaa.

Tarvetta hiilen käytön vähentämiseen silti on, sillä masuunien hiilidioksidipäästöt ovat tunnetusti suuria. SSAB tuottaa noin kymmenen prosenttia hiilidioksidipäästöistä Ruotsissa ja saman verran Suomessa.

–Päästöjen aiheuttajana olemme osa ongelmaa. Olemme päättäneet, että haluamme olla osa ratkaisua myös tuotannon osalta, SSAB Europen johtaja Olavi Huhtala perustelee edessä olevaa suurta tavoitetta.

Perinteisessä terästehtaan kaupungissa ensimmäinen reaktio hiilivapaan teräksen valmistukseen on ollut epäusko ja tyrmistys. Moni on ehtinyt säikähtää, tarvitaanko tulevaisuudessa masuuneja enää ensinkään, koksaamosta puhumattakaan?

Kari Ojalalla on rauhoittavia uutisia.

–2040 -luvulla koksaamon ja masuunit korvaisi uudentyyppinen uuni. Siitä ei enää pääsisi ilmoille hiilidioksidia, vaan pelkkää vettä.

Siirtymistä fossiilivapaaseen terästuotantoon valmistellaan täysin omana hankkeenaan. SSAB:n kumppaneina hankkeessa ovat kaivosyhtiö LKAB ja energiayhtiö Vattenfall. Ruotsin valtioltakin on odotettavissa vetoapua, sillä elokuussa maan hallitus ilmoitti investoivansa vuosien 2018–2040 aikana 300 miljoonaa kruunua vuodessa Ruotsin teollisuusyritysten auttamiseen kohti kasvihuonepäästöjen täydellistä poistamista.

Samaan aikaan Raahessa tehdään terästä täydellä teholla. Kari Ojalan mukaan tekemisen meininki on hyvä.

–Ihmiset ovat sitoutuneita työhönsä. Sen huomaa tilastoistakin, sillä työsuhteen pituus on keskimäärin yli 21 vuotta. Kun kiertää tehtaalla ja juttelee ihmisten kanssa niin huomaa, että tehdas koetaan hyväksi työpaikaksi ja siitä ollaan suorastaan ylpeitä.


Kommentit (2)

  • jussi

    onpa siinä metallurgeille uusi haaste, miten vetyteräkselle saadaan lisäaineistuksella halutut ominaisuudet, ei vanha seppä enää pärjää silllä, että taitaa vähähiilisen ja runsashiilisen teräksen käsittelyn, taitaa joutua menemään kursseille jällleen

  • Nimetön

    Kyllä se vaan niin on et jossain vaiheessa koksaamo ja masuunit suletaan ja sitä myötä koko Raahen tehas. Tää on kaukana kaikesta raaka aineista ja ja euroopasta.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: