Viisi vasenkätistä vinkkiä aivojumppaan

Arkisto / Jesse Ranta
Viisi vasenkätistä vinkkiä aivojumppaan

Jaa, mitenkäs ne kynnet leikataankaan? Kävivikö se näin?

Raahelainen

Vasenkätiset joutuvat muita useammin arjessa haastamaan aivojaan, kun ympäristö on suunniteltu oikeakätisiä varten. Aivojen kannalta tällainen haastaminen tai aivojumppa on kuitenkin hyödyllistä.

Yksi elämän viestintäpäällikkö Eija Seppänen antaa viisi vinkkiä aivojumppaan:

1. Kokeile kirjoittaa jotain vasemmalla kädellä oikean käden sijasta.

2. Laita kello toiseen ranteeseen kuin normaalisti.

3. Käytä tietokoneen hiirtä heikommalla kädelläsi.

4. Kävele töihin uutta reittiä, jota et tavallisesti käytä.

5. Päätä tehdä hetken mielijohteesta jotain.

Sunnuntaina 13.8. vietetään kansainvälistä vasenkätisten päivää.

Silloin onkin oivallinen tilaisuus miettiä ja tarkastella, millaista on olla vasenkätinen. Miltä tuntuu, kun keittiösakset on suunniteltu niin, että niitä voi käyttää vain oikealla kädellä?

Myös oikeakätiset hyötyvät vasemman käden käytöstä, koska tämä harjoittaa aivoja ja samalla on mahdollista eläytyä siihen, millaista on olla vasenkätinen.

Vasenkätisiä on maailman väestöstä eri arvioiden mukaan noin 10–15 prosenttia. Ei siis ole ihme, että maailma on suunniteltu pitkälti oikeakätisiä varten.

Aivoja kannattaa välillä haastaa. Pieni aivojumppa pitää mielen ja muistin virkeänä.

–Aivot ovat elin, siinä missä muutkin ihmisen osat. Aivojen harjoittaminen auttaa muistia ja luovuutta, kertoo aivovalmentaja ja yrittäjä Reidar Wasenius.

Waseniukselle aivojen toiminta on tullut erityisen tutuksi, sillä hän yrittäjänä kouluttaa ihmisiä aivotreenien avulla.

Erityisesti ajattelutyön kannalta on hyvä, että aivot ja muisti pysyvät kunnossa. Uusien asioiden tekeminen ja kokeminen auttavat muistin säilymisessä. Siksi maailmaa kannattaa aina välillä katsoa uudella tavalla ja haastaa arjen rutiineja.

Ihmisen aivot pyrkivät toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, aikaa ja energiaa säästäen. Käytännössä tämä tapahtuu rutiinien ja erilaisten toistojen kautta. Ilman rutiineja aikaa kuluisi arjessa enemmän tavallisiin askareisiin. Käveleminen olisi vaikeampaa, jos koko ajan miettisi, kuinka jalkoja tulee nostaa. Rutiinit ovat tarpeen, mutta niissä on huonojakin puolia.

–Kolikon toinen puoli on se, että turvallisuushakuisuus ja rutiinit tekevät ihmisestä heikomman kohtaamaan muutosta, kertoo Reidar Wasenius.

Aivot ovat tottuneet, että asiat ovat tietyllä tavalla ja sopeutuminen yllättäviin asioihin on hankalampaa.

–Asioiden tekeminen vasemmalla kädellä oikean sijasta rikkoo kaavoja ja aktivoi aivoja, sanoo Reidar Wasenius.

Aivoja jumppaamalla ihminen voi saada itsensä luovaan tilaan. Aktivoiduilla aivoilla luova työ ja ideointi on helpompaa. Pienestä aivojumpasta on apua kelle tahansa.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Etusivullamme juuri nyt: