Erään tiedon mukaan talo Koulukadun ja Reiponkadun kulmassa lienee rakennettu noin vuonna 1840. Samuli Paulaharjun Wanha Raahe -kirjan mukaan 1850-1860 -luvuilla Koulukadun ja Reiponkadun kulmassa oli kaksi tonttia numerolla 58, omistajat olivat satulasepän leski Anna Bergh, sitten satulaseppä Nils Bergh, merimies Abel Klaver ja unilukkari Eerik Nissilä.
Nils ja Anna Elisabeth Bergillä oli kolme lasta, joista naimattomat ja lapsettomat tytöt Fanny Elisabeth (1858-1936) ja Anna Edith Aline (1870-1960) apulaisineen asuivat talossa vuosien 1920-1960 paikkeilla. Talon leivinuuni oli ajan tavan mukaisesti kookas, sinne mahtui kerralla 10 isoa leipää.
Naisten kotikieli oli ruotsi. Edith oli työskennellyt Pietarsaaressa opettajana. Kerrotaan, että kun Berghillä oli ollut apulaisena Mandi lastenkodista, Edith oli halunnut puuroa aamiaiseksi. Hän ei kuitenkaan ollut syönyt puuroa sinä aamuna, vaan oli halunnut, että se paistetaan seuraavana aamuna. Lätyt olivat Edithille suurta herkkua. Berghin pihapiirissä on vieläkin tallella komea kellari. Sotavuosina ilmahälytysten aikana naapurit kyhjöttivät Berghin kellarissa.
Talo vaihtoi omistajaa useita kertoja
Aarne Jokela osti talon 1960-luvun alussa huutokaupasta. Huutokaupan järjesti Edithin kuoleman 4.10.1960 jälkeen Berghien pesänhoitajana toiminut säästöpankinjohtaja Otto Heiskari. Jokeloiden aikana talossa oli kolme asuntoa. Kaikilla asukkailla oli käytössään kaksi huonetta. Yksi asunto sijaitsi pelkästään Koulukadun puolella, toinen kokonaan Reiponkadun puolella ja kolmannessa oli yksi ikkuna Koulukadulle ja kaksi ikkunaa Reiponkadulle päin. Aarne Jokela myi talon elokuussa 1970 Lempi ja Yrjö Hentilälle. Hentilät myivät talon helmikuussa 1971 Ensio ja Tuula Alakuljulle.
Nuoren parin ensiasunto
Kun Helena ja Paavo Haapakoski opiskelivat Raahen seminaarissa, kanttiinissa oli töissä Jokelan Sirkka, Aarnen vaimo. Kun Paavo kyseli häneltä tietoja vuokra-asunnosta, Sirkka hymyili salaperäisen tyytyväisenä ja vakuutti, että asunto kyllä järjestyy.
Koulukatu 23:ssa sijainnut kahden huoneen asunto oli Helenan ja Paavon ensimmäinen koti. Asunnossa oli pönttöuunilämmitys, puut piti itse hommata. Vesikin tuli, kun kävi hakemassa sitä pänikällä Jaakopin lähteeltä Reiponkatua pitkin. Suurin hienous oli sähköhella, jossa oli uunikin. Kaikille yhteinen, romanttiseksi mainittu puusee ei ollut kovin käyttäjäystävällinen. Lämpimillä ilmoilla tuoksut hurmasivat ja pakkasilmoilla paleli niin riivatusti. Vaikka pariskunnan asunto Koulukadulla oli vaatimaton ja monia puutteitakin oli, siihen liittyy vain hyviä muistoja.
Kemikalio-kampaamo Marjolle tilat
Elokuussa 1976 talon ostivat Erkki Koivusaari ja Pentti ja Helli Kytöaho. Erkki Koivusaari kertoo, että talon keskimmäisessä osassa oli huone, jossa oli oma pihalta johtava sisäänkäynti. Tässä huoneessa Helli Kytöaho jatkoi jo 1961 aloittamaansa kampaamoliikettä.
Vuonna 1984 Kytöaho laajensi liiketoimintaa ja silloin tehtiin Koulukadun ja Reiponkadun kulmahuoneesta kemikalioliike. Tuolloin aukaistiin kulkuyhteys kemikalio- ja kampaamotiloihin Koulukadun puolelta. Helli Kytöaho asui talossa ja piti liikettä kesäkuulle 2000 saakka, jolloin joutui lopettamaan liiketoiminnan terveydellisistä syistä.
Nykyiset omistajat ostivat talon vuonna 2000. He ovat peruskorjanneet talon vanhaa rakennusta kunnioittaen.
