Erkki Ryönänkoski tehtailee linnunpönttöjä ihan vain huvin ja harrastuksen vuoksi. Bisnestä hän ei ole lähtenyt tekemään, vaikka pönttöjä syntyy välillä ihan sarjatuotantona. Eläkkeellä olevalle raahelaiselle riittää, että linnut saavat pöntöstä tarvitsemansa kodin.
–Onhan kirjosiepon mukava tulla Afrikasta tänne, kun on koti valmiina. Se tuo iloa omaan elämääni, kun saa auttaa lintua. Ja onhan se mukava seurata kirjosiepon elämää, Ryönänkoski tähdentää.
Yksi pelastustarina on jäänyt erityisesti miehelle mieleen.
–Pöntössä oli neljä poikasta, joista kolme oli paleltunut kuoliaaksi. Kohensin hieman pesää, joten yksi poikanen selvisi. Muuten sekin olisi kylmettynyt ja kuollut.
Ryönänkoski on tehnyt viimeisten 13 vuoden aikana yhteensä reilut tuhat linnunpönttöä. Se tarkoittaa noin kahdeksaakymmentä pönttöä vuodessa, eli puolitoista pönttöä viikossa.
Mutta ei hän sentään päivittäin istu verstaalla pönttöjä tekemässä. "Tehdas" käynnistyy yleensä marras-joulukuussa, jolloin kesän kiireet alkavat helpottaa.
Ryönänkoski tekee yleensä pönttöjen osat erikseen, eli yhdellä kerralla saattaa syntyä vaikkapa parinkymmenen pöntön seinät. Sen jälkeen kasaamiseen ei mene enää hirvittävästi aikaa.
Kauanko aikaa kuluisi, jos tekisit 20 linnunpönttöä ihan urakkahommana?
–Kyllä siinä menisi varmaan noin 15 tuntia, Ryönänkoski laskeskelee.
Jos pönttöjä on kasassa jo yli tuhat, kodin saaneita lintuja on huomattavasti enemmän. Toimittajan pyynnöstä Ryönänkoski ynnäilee lintujen määrää.
–10 000 lintua ei ole varmaankaan hirvittävän kaukana, mies arvioi hetken miettimisen jälkeen.
Ryönänkosken kipinä pönttöjen tekemiseen syttyi luontokuvaamisen kautta. Mies kiinnostui seuraamaan lintujen elämää, joten hänelle syntyi idea alkaa tehdä itse lintujen asuinpaikat.
Vaikka harrastus on tällä erää kestänyt vasta kolmisentoista vuotta, on Ryönänkoski tehnyt jonkun linnunpöntön ennenkin. Eli aivan kylmiltään hän ei hypännyt pönttömaailmaan.
–Tein ensimmäisen linnunpönttöni joskus 5-6-vuotiaana ja vein sen puuhun asti. Vanhemmat ihmettelivät, että miten sain sen puuhun kiinni, Ryönänkoski hymyilee.
Ryönänkoski tekee kaikki pöntöt suurin piirtein samalla kaavalla. Reikä on 32-millinen, joten koti soveltuu yleisimmille lintulajeille, kuten tiaisille ja kirjosiepoille.
Kaikkiaan lautaa on mennyt vuosien varrella pönttöihin liki parin kilometrin verran.
Pönttömestari ei ole halunnut lähteä sen kummemmin tuunaamaan tekeleitään.
–Joskus olen pinnoittanut pöntön. Ja joihinkin pönttöihin laitan styroksipalan pohjalle ja siihen puruja päälle, Ryönänkoski kertoo.
Pattijoella asuvalla Ryönänkoskella ei ole kotonaan juurikaan valmiita linnunpönttöjä.
Sen sijaan Mikonkarin kalasatamassa sijaitsevassa mökissä hän säilyttää kaikki tällä hetkellä omistamansa pöntöt. Muut hän on jo vienyt luontoon tai antanut tuttavilleen.
–Täällä on tarkalleen 146, Ryönänkoski esittelee Mikonkarin mökissä olevaa varastoaan.
Haastattelun jälkeen Kuusamoon mökilleen suuntaava Ryönänkoski teki työuransa Raahessa ja nyt hän on ollut eläkkeellä kolmisen vuotta.
Vaikka mies on eläkkeellä, tuntuu kiireitä riittävän. Esimerkiksi omistamalleen saarelle Kuusamon Kitkajärvessä, mies on rakentanut 14 hirsirakennusta. Vielä yhteen olisi lupa, mutta sekin lupa lunastetaan pian.
–Ja sen jälkeen jää jäljelle kaksi neliömetriä rakennusoikeutta. Pitäisikö tehdä vielä vaikka huussi, Ryönänkoski naurahtaa.
Kun kerran tuhannen linnunpöntön raja on mennyt jo rikki, onko seuraava tavoite ja rajapyykki 2000 pönttöä?
–Teen näitä niin kauan kuin vasara pysyy kädessä, Ryönänkoski lupaa.
