Onko täällä kilttejä lapsia, kyselee punaiseen nuttuun pukeutunut joulupukki, kun hän tulee kotiin, päiväkotiin tai kouluun. Vasta 1960-luvulla suomalainen joulupukki alkoi pukeutua punaiseen. Sitä ennen joulupukin asuna oli nurin käännetty turkki. Päässä hänellä oli karvalakki, käsissä kintaat ja jaloissa huopatossut.
Joulupukin suomenkielinen nimitys juontaa ilmeisesti vanhan suomalaisen perinteen nuuttipukkiin ja kekripukkiin. Nuuttipukit, jotka usein olivat pukin taljaan pukeutuneita nuoria, kiertelivät Nuutin päivän aikaan taloissa kerjäämässä joulun tähteitä.
Vuonna 1927 Markus-setä paljasti Yleisradion lastenohjelmassa, että joulupukki asuu Korvatunturilla.
Joulukuusi on kautta aikojen ilahduttanut raahelaisen kotia. Rikkaiden porvarien salissa se seisoi ja loisti kuin paratiisinpuu.
1800-luvulla koristeltiin joulukuusi mitä moninaisimmilla paperihetuloilla. Ympäri koko kuusta ripustettiin ylhäältä alas pitkiä paperisuikaleita, niin että kuusen kynttilät pistäytyivät suikaleen yläpään reiästä. Suikaleisiin liimattiin kaikennäköisiä kuvioita, joita oli leikelty Heickellin mamsellilta ostetusta kulta-, hopea- ja monenvärisestä kiiltopaperista.
Joulusauna on kuulunut suomalaisen talonpojan juhlaan kautta aikojen. Saunassa lymyttiin hiljaa, etteivät sääsket ja itikat seuraavana kesänä hätyyttelisi. Joidenkin uskomusten mukaan joulusaunassa on oltava hiljaa.
