Reiponkatu oli 1800-luvulla käsityöläisten katu. Reippo eli reipslaakari tarkoittaa köydenpunojaa. Köydenpunoja oli tärkeä ammattimies purjelaivakaudella. Köydenpunojien lisäksi Reiponkadulla asui muitakin kädentaitajia ja merimiehiä. Tässä Helluntaiseurakunnan nykyisin omistamassa talossa asui kirjansitoja.
Kirjailija ja kansanperinteen kerääjä Samuli Paulaharjun (1875–1944) Wanha Raahe -kirjassa mainitaan tontin numero 83 omistajaksi kirjansitoja Jonas Vesterlund (1802–1850). Seuraava virallinen merkintä kertoo, että kiinteistön omisti Bokbindareenkan Sofia Westerlunds arfvingar eli kirjansitojan leski Sofian perikunta.
”Tarvitsi Raahe jonkun kirjansitojankin, joka piti huolta, että kaupunkilaisten kirjat pysyivät kansissa. Reiponkadulla Pohjantullin puolessa asui Jakob Sundström, joka samalla myyskenteli hengellistä kirjallisuutta, ja saman kadun varrella entisaikaan eli toinenkin kirjansitoja, Jonas Vesterlund, jonka leski sitten rupesi vehnäleipuriksi.”, kertoi Samuli Paulaharju Wanha Raahe -kirjassa.
Kiinteistön omisti 1900-luvun alussa Lydia Vide, jolta sen osti vuonna 1909 kansakoulunopettaja Väinö Hyvärinen.
Raahen Helluntailähetys ry osti talon 19.4.1967 Väinö Hyvärisen perikunnalta. Sen jälkeen osa talosta oli seurakunnan käytössä ja osa vuokralla. Vuonna 1983 talo muutettiin lähetystoriksi.
