Valtaosa suomalaisista ei lämpene ajatukselle äänestysiän laskemisesta 16 vuoteen. Peräti 59 prosenttia tyrmää ajatuksen, selviää KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta. Jopa nuoret itse ja nuoret aikuiset suhtautuvat ajatukseen nuivasti.
Äänestysiän laskemista olisi yleisestä vastustuksesta huolimatta syytä harkita ja mielellään kokeillakin. Äänestäjien ikärakenne vanhenee koko ajan. Kevään eduskuntavaaleissa miesäänestäjien keski-ikä oli vaalipäivänä 49,8 vuotta ja naisten 53,3 vuotta. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna keski-ikä nousi noin vuodella. Tiedetään, että aktiivisimpia äänestäjiä ovat ikäihmiset. Kolmasosa annetuista äänistä tulee yleensä 56–78-vuotiailta äänestäjiltä. Kaikkein korkein äänestysprosentti oli 71-vuotiailla.
Nuorten äänillä ei mullisteta maailmanjärjestystä, siitä pitää suomalaisten ikärakenne huolen. On kaikkien voitto, jos nuorten osallistuminen yhteisten asioiden hoitoon vahvistuu, sillä heidän äänensä kuuluu suomalaisessa yhteiskunnassa varsin vaimeasti eikä siihen suhtauduta vakavasti.
Nuorten äänioikeus ei ole keneltäkään pois, päinvastoin sillä voi vahvistaa demokratian toteutumista.
Seuraavat kuntavaalit käydään keväällä 2021. Se olisi hyvä hetki katsoa, saisivatko oman kotikunnan asiat nuoria äänestämään.
Parhaimmillaan äänioikeusiän madaltaminen pysäyttäisi demokraattisesti valittujen elinten harmaantumisen. Esimerkiksi Raahessa valtuutettujen keski-ikä on 51 vuotta, Siikajoella 47 vuotta ja Pyhäjoella 50 vuotta.