Äänestysikärajan laskemisesta 16-vuotiaisiin keskustellaan säännöllisin väliajoin. Nyt ehdotus tuli esiin keskustan puoluehallituksessa.
Nuorten vaisu äänestysinto puhuttaa jokaisten vaalien yhteydessä. Viime lokakuun kuntavaaleissa alle 25-vuotiaista äänioikeutetuista äänensä antoi vain 35 prosenttia. Eläkeiän saavuttaneista 65–74-vuotiaista äänestämässä kävi 75 prosenttia. Vinouma äänestäjien ikäjakaumassa ei voi olla vaikuttamatta vaalien lopputulokseen ja ehdokasasetteluun. Jos äänestysiän alentamisella saadaan nuoria kiinnostumaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, muutos kannattaa tehdä.
Samaa asiaa on puntaroitu ennenkin. Vuonna 1944 valtiollisten vaalien äänioikeusikä laski 24 vuodesta 21 vuoteen. Vuonna 1969 äänestämään pääsivät myös 20-vuotiaat ja vuodesta 1972 äänioikeusikäraja on ollut 18 vuotta.
Kirkko on näyttänyt mallia äänestysiän laskemiselle. Seurakuntavaaleissa 16-vuotiaat ovat saaneet äänestää jo vuodesta 2009 lähtien. Näin nuoria on koitettu saada mukaan osallistumaan seurakunnan toimintaan ja päätöksentekoon pian rippikoulun jälkeen.
Äänestysmahdollisuuden ulottaminen 16-vuotiaisiin ei ole tuonut hämminkiä seurakuntiin, eiköhän sama ratkaisu ole aika tehdä jo kunnallisissa ja valtiollisissakin vaaleissa.
Ikärajan laskemista vastustavat pelkäävät todennäköisesti yllätyksiä oman puolueensa kannatukseen tai vaalitulokseen. Nuori äänestäjä haastaa vakiintuneet puolueet. Nuoret kun ovat liikkuvia ja vähemmän puolueisiin sitoutuneita äänestäjiä kuin varttuneempi väestö.
